Sähköä rekrytoinnissa

”Ainut asia joka muuttuu, on ihan kaikki”, täräytti strategisti Des Traynor Nordic Business Forumissa. Digitaalisuus sähköistää ilman – myös rekrytoinnissa ja työnvälityksessä. Asiat muuttuvat vauhdikkaasti – tahdoimme tai emme.

StaffPoint-konsernin johtoryhmän jäsen Anu Ahokas näkee, että muutos tarjoaa myös mahdollisuuksia: ”Kasvokkaiset kohtaamiset vähenevät etenkin rekrytointiprosessin alkupäässä. Toisaalta digitaalisuus saattaa antaa yhä useammalle mahdollisuuden tulla kuulluksi.” Rekrytoinnin välineenä käytetään esimerkiksi videohaastatteluja, jolloin yhä useammalla on tilaisuus kertoa osaamisestaan.

Neula siis löytyy paremmin heinäsuovasta

Sähköiset rekrytoinnin apuvälineet parantavat sopivan työntekijän löytymistä. Henkilöstöpalveluyritysten kova osaamisen ydin on rekrytointi. ”Käytäntö on osoittanut meille, että videohaastattelun käyttäminen rekrytointiprosessin alkuvaiheen osana tuo meidän asiakasyrityksillemme tehokkuutta, osuvuutta ja sopivuutta entistäkin parempien kandidaattien löytymisenä. Sähköisten järjestelmien avulla meillä on mahdollisuus käsitellä isompi joukko hakijoita”, Ahokas kuvaa etuja ja jatkaa: ”Neula siis löytyy paremmin heinäsuovasta!”

Jännittäminen videohaastattelussa voikin olla työnhakijan etu

Videohaastattelutilanteessa onnistumiseen pätevät samat käytännön vinkit kuin kasvokkainkin tapahtuvaan työhaastatteluun. Olemalla oma itsensä työnhakija luo ensivaikutelmaa ja sitä kautta kertoo jo tarinaansa. Ahokas on StaffPoint-konsernin valmennusyhtiön Spring Housen toimitusjohtaja, ja valmentaja hänessä herää antamaan sparrausta työnhakijoille. Hän kehottaakin palaamaan perusasioiden äärelle, vaikka väline muuttuu:

”Tärkeintä on muistaa, että myös videolla puhut toiselle ihmiselle. Pidä ajatuksissasi siis, kuinka elehtisit ja toimisit kasvokkain tapahtuvassa työhaastattelussa. Todellinen ’turn off’ on se, kun hakija lukee vastaukset paperista, eikä katso kameraa. Ole oma itsesi – et voi olla mitään muutakaan.”

Videohaastattelu jännittää usein työnhakijaa yhtä paljon kuin kasvokkain tapahtuva haastattelu. ”Sehän on mahtavaa – jos pieni jännitys näkyy läpi, niin se on rekrytoijalle osoitus siitä, että työnhakija todella haluaa työpaikkaa. Se kertoo motivaatiosta!” Ahokas lohduttaa ja muistuttaa, että usein haastattelun vastaukset voi myös nauhoittaa uudelleen. Videohaastattelussa on siis varaa mokaillakin.

Työnhakija hyötyy tästä haastattelulajista monella tapaa. Videohaastattelu on nopea tapa esitellä oma osaamisensa ja markkinoida alan asiantuntijuuttaan. Rekrytoija näkee työnhakijan ”livenä” ja voi heti arvioida hakijan soveltuvuutta työtehtävään.

Teksti: Mirka Leppänen