Skip to main content
Oikeat osaajat
Takaisin

Kuinka kiinnostavimmat tehtävät ja parhaat työntekijät saadaan löytämään toisensa?

Työnantajat toivovat saavansa työntekijäkseen sopivimman mahdollisen henkilön. Työnhakijat taas miettivät, miten oman osaamisen, innostuksen ja persoonan saisi tuotua esille niin, että ovet toiveiden mukaiseen työpaikkaan aukeaisivat. Mitkä ovat sopivan työpaikan ja oikeiden osaajien löytämisen avaimet?

Henkilöstöpalvelualan asiantuntijoilla ja ammattirekrytoijilla on tärkeä rooli olla kohtauttamassa työelämän tarpeita ja työntekijöitä – heidän ydinosaamistaan on löytää yrityksille sopivimmat osaajat ja asiantuntijoille sopivia työtehtäviä.

Oikeat osaajat oikeisiin rooleihin

Yritysten toimintaympäristöt muuttuvat jatkuvasti – poikkeuksellisen viime vuoden vuoksi ehkä aiempaakin enemmän ja nopeammin. Samalla, kun työntekijöiltä toivottava ammatillinen osaaminen on monipuolistunut, ovat myös persoonallisuuspiirteet, kuten esimerkiksi joustavuus ja resilienssikyky nostaneet arvoaan.

Jotta oikeat osaajat saataisiin kiinnostumaan haettavana olevasta työpaikasta, tulisi hakuilmoituksen olla mahdollisimman houkutteleva. StaffPointin rekrytointikonsultin Linda Joynerin mukaan on tärkeää mainita myös se, mitä yritys tarjoaa työntekijöilleen: mitkä ovat ne yrityksen erityispiirteet, joilla he haluavat erottua ja pystyvät houkuttelemaan ja sitouttamaan palkkalistoilleen alan parhaat osaajat.

Joissain rooleissa tehtävät voivat muuttua nopeastikin muuttuvan toimintaympäristön vuoksi ja siksi on tärkeää, että valinnoissa huomioidaan myös hakijoiden kehityspotentiaali.

”Meidän tehtävänämme yritysten rekrytointikumppanina on yhdessä keskustella ja varmistaa, että tehtävänkuvaus ja palkkataso ovat houkuttelevia, ja että kaikki työntekijälle asetetut vaatimukset ovat varmasti relevantteja. Vai voisiko tehtävässä pärjätä esimerkiksi oppimishaluinen ja motivoitunut, ei-äidinkielenään suomea puhuva tai joltain muulta osa-alueelta niukemman kokemuksen omaava henkilö”, sanoo Joyner.

Ominaisuuksia voidaan tunnistaa haastattelujen lisäksi esimerkiksi soveltuvuusarviointityökalujen avulla. Mitä pidemmällä työuraansa ihminen on, sitä tyypillisemmin hän arvostaa työn sisältöä ja sen merkityksellisyyttä.

”Parhaimmillaan tehtävään valittu henkilö vastaa niihin toiveisiin, jotka yritys on haettavalle henkilölle asettanut. Toiveet täytyy siis osata kuvata mahdollisimman tarkasti ja realistisesti. Hakijan potentiaalin tunnistaminen jää rekrytointikonsultin tehtäväksi, muun osaamisen ja persoonallisuuden sopivuuden selvittämisen lisäksi. Henkilöstöpalveluyrityksessä on käytössä prosessi, jonka avulla hakijat voidaan arvioida ja validoida monipuolisesti, näin ollen virherekrytointeja – puolin tai toisin – tapahtuu harvoin”, kertoo Joyner.

Etua monipuolisista kokemuksista

Joynerin mukaan työhakemuksessa on hyvä kuvailla mahdollisimman konkreettisesti se, miten oma osaaminen ja kokemus vastaavat ilmoituksessa oleviin yrityksen odotuksiin kyseistä tehtävää kohtaan.

Hän muistuttaa, että monipuolisista kokemuksista myös palkkatöiden ulkopuolella on usein hyötyä työnhaussa. Esimerkiksi harjoittelu- tai vapaaehtoistyö on voinut antaa hakijalle valmiuksia, jotka erottavat hänet muista hakijoista.

”Kannattaa kuvailla, mitä sellaista erityistä osaamista itsellä on, joko työelämästä tai vapaa-ajalta hankittua, joka kertoo omista valmiuksista kyseiseen tehtävään. Omien vahvuuksien tunnistaminen ja niiden rohkea esille tuominen auttavat työnhaussa. Rohkeus olla oma itsensä on arvokasta ja omiin kykyihin kannattaa luottaa vaikkei heti tärppäisikään”, hän kertoo.

Ehdokkaita avoinna oleviin työtehtäviin haetaan tavallisesti ilmoitushaun kautta. Joyner kuitenkin muistuttaa, että kaikki avoimet paikat eivät välttämättä koskaan tule julkiseen hakuun, mutta myös näihin tehtäviin on mahdollista päästä käsiksi omalla aktiivisuudella.

”Joskus voimme työllistää suoraan tietokannassamme olevia hakijoita tai etsimme sopivaa osaamista verkostojemme kautta. Omaa aktiivisuutta ei voita mikään, joten kannattaa hakea aktiivisesti kaikkia niitä paikkoja, jotka tuntuvat itselle sopivilta ja mielenkiintoisilta. Polku unelmien työpaikkaan voi vaatia joskus välipysäkkejä tai muutaman ylimääräisen mutkan – unelmiin kannattaa uskoa ja niitä kannattaa tavoitella aina.”

Inhimillisellä pääomalla on merkitystä

Yrityksiltä ja työntekijöiltä vaaditaan siis jatkuvasti enemmän, jotta liiketoiminta voi uusiutua kysyntää vastaavaksi. Vastuu on yritysjohdolla, jonka täytyy tunnistaa muuttuvat tarpeet ja kyetä kehittämään organisaatiota joustavasti ne huomioiden.

”Yritysten tulisi investoida inhimilliseen pääomaan pysyäkseen kilpailukykyisenä muuttuvassa ympäristössä”, sanoo Vaasan yliopistossa keskiviikkona 13. tammikuuta 2021 tuotantotaloudesta väittelevä Federica Polo.

Polon väitöstutkimus ehdottaa kolmea strategiaa inhimillisen pääoman kehittämiseksi organisaatioissa: oikean osaamisen tunnistaminen, koulutuskulttuurin kehittäminen osaamisen päivittämiseksi ja työntekijöiden osallistaminen heidän työtään koskevaan päätöksentekoon.

Kun sitten sopiva työntekijä löydetään, kannattaa hänestä pitää kiinni. Perehdyttäminen ja yritykseen sitouttaminen ovat tärkeässä roolissa, jotta työntekijä kokee olevansa osa yritystä ja voi osaltaan kehittyä sekä kehittää organisaatiota työuransa aikana parhaalla mahdollisella tavalla.

Rekrytointikonsultin vinkit – näin kiinnität rekrytoijan huomion

1) Kohdennus: Kohdista hakemuksesi ja cv:si juuri siihen tehtävään, mitä olet hakemassa. Painota niitä asioita, joita ilmoituksessa on mainittu. Voit ikään kuin vastata hakemukseen ja kuvailla, miten juuri sinä vastaisit toivottuihin osaamis- ja ominaisuusvaatimuksiin ilman, että kerrot luettelonomaisesti, mitä ominaisuuksia sinulla on. Voit mielellään kertoa myös sellaisesta relevantista osaamisesta, jota olet saanut harrastuksista, opiskelujen tai vapaaehtoistyön kautta.

2) CV: Ansioluettelo on jopa hakemuskirjettä tärkeämpi. Varmista, että kaikki tiedot ovat ajan tasalla ja osaaminen on kuvattu selkeästi. Työtehtävien vastuualueet ja yksittäiset työtehtävät kannattaa avata kyseisen tehtävän vaatimukset huomioiden. Hakijalle itsestään selvät asiat eivät ole sitä lukijalle. Kirjoitusasun tulisi myös olla virheetön ja oikeakielinen, kahden silmäparin taktiikka toimii tähän, joten kannattaa pyytää jotakuta oikolukemaan ansioluettelo ennen sen lähettämistä eteenpäin.

3) Hakemus: Herätä lukijan mielenkiinto heti alussa. Hakijan innostuneisuus, aktiivisuus sekä motivaatio kyseistä tehtävää kohtaan ovat asioita, joita arvostetaan. Hakemuksen teksti tukee ansioluettelon tietoja, joten samoja asioita ei tarvitse toistaa. Hakemus kohdennetaan aina haettavaan yritykseen ja työtehtävään. Tekstissä voi viitata yrityksen ominaisuuksiin (toimiala, vastuullisuusteot, yrityskulttuuri tms.), jotka itseä erityisesti kiinnostavat. Siinä voi kuvailla myös enemmän omia piirteitä, jotka ovat eduksi haettavassa tehtävässä. Kirjeen tehtävänä on herättää huomio, haastattelussa asioita voi tarkentaa sitten yksityiskohtaisemmin.