Skip to main content
Työlainsäädäntö
Takaisin

Millaisia vaikutuksia väliaikaisilla työlainsäädännön muutoksilla oli ja mitä tapahtuu, kun ne palautuvat ennalleen?

Koronapandemian vallatessa Suomen keväällä 2020 sopivat työmarkkinakeskusjärjestöt sekä Suomen hallitus nopealla aikataululla väliaikaisista muutoksista työlainsäädäntöön. Sovittiin, että muutokset ovat väliaikaisia ja voimassa 1.4.-31.12.2020 välisen ajan.

Henkilöstöpalvelualalle ja konserniin, joka – yhtenä Suomen suurimpana työllistäjänä – työllistää yli 12 000 ihmistä, näillä muutoksilla oli vaikutusta sekä omiin työntekijöihin että asiakasyritysten tarpeisiin.

StaffPointin toimialajohtaja Minna Arneal kiittää hallituksen nopeaa reagointia siihen, että yritykset pystyivät tekemään joustavasti ja nopeasti ratkaisuja säilyttääkseen oman toimintansa elinkelpoisena.

”Etenkin palvelualojen yrityksiin ja asiakasvirtoihin hallituksen määräämät rajoitustoimet iskivät keväällä niin nopeasti ja rajusti, että kassavirrat tyrehtyivät hetkessä. On sekä yritysten että yksilön etu, että yrityksillä oli mahdollisuus sopeuttaa toimintaansa ja työntekijätarvettaan tarpeitaan vastaavaksi lyhyellä varoitusajalla. Näin saatiin estettyä yritysten konkursseja ja sellaisia talousvaikeuksia, joista toipuminen olisi voinut olla mahdotonta. Kun tautitilanne helpottaa, pitää meillä olla edelleen toimintakykyisiä yrityksiä, jotka ovat valmiina työllistämään ihmisiä”, Arneal kommentoi.

Tasapainoilua epävarmuuden ja patoutuneiden tarpeiden välillä

Kun vuosi vaihtuu 2021:een, niin palaamme jälleen käytänteihin, jotka olivat voimassa ennen pandemia-aikaa. Näin ollen mm. yt-aikataulut ja lomautusten ennakkoilmoitusajat pidentyvät. Työnantajille tämä tarkoittaa sitä, että ennakointi on yhä tärkeämpää. Miten ennakoida tilanteessa, jossa ei itsekään tiedä, mitä tulee tapahtumaan seuraavassa kuussa?

Valitettavasti epävarmuus on läsnä kaikkialla, eikä kukaan tiedä varmuudella, mitä tapahtuu ensi vuonna. Arneal uskoo, että yrityksillä tulee vielä olemaan isoja rekrytointitarpeita, kun virus saadaan hallintaan ja tilanne elpyy.

”Yrityksillä on paljon täyttämättä jätettyjä, patoutuneita tarpeita ja siirrettyjä hankkeita, jotka todennäköisesti käynnistetään heti, kun tilanne paranee. Ihmisiä tullaan tarvitsemaan jatkossakin, kun lykätyt suunnitelmat laitetaan käytäntöön.”

Henkilöstövuokrauspalvelut apuna riskien hallinnassa

Myös poikkeussäännöt liittyen määräaikaisiin työntekijöihin poistuvat ensi vuoden alusta, eikä määräaikaisia työntekijöitä voi lomauttaa. Käytännössä tämä voi johtaa siihen, että varovaisuuden nimissä solmitaan entistä lyhyempiä määräaikaisia työsuhteita.

”Ainakin tämä pakottaa yritykset harkitsemaan entistä tarkemmin tulevaisuuden näkymiä ja omien riskien hallintaa. Epävarmuuden leima lisää lyhyen aikavälin suunnitelmia sekä lyhytnäköisyyttä ylipäätään, koska ihmisten luottamus tulevaan on yhä epävarmaa. Tällaisissa tapauksissa henkilöstövuokrauspalvelun käyttäminen voi olla relevantti vaihtoehto rekrytoinnille”, Arneal sanoo.

Irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuus lyhenee takaisin 4–6 kuukauteen. Arneal ei koe tällä muutoksella olevan suurta merkitystä, koska henkilöstöpalveluyrityksessä on jatkuvasti tavoitteena työllistää työntekijäkannassa jo olemassa olevia työntekijöitä.

Yhdessä läpi vaikeiden aikojen

”Kun prosessit ovat olemassa ja toimivat, koen että tämä velvoite toimii molempiin suuntiin. StaffPoint on selviytynyt koronan aiheuttamasta turbulenssista tässä vaiheessa arvioituna jopa erittäin hyvin. Suuri kiitos siitä kuuluu osaavalle HR-osastollemme, joka reagoi nopeasti ja riittävällä volyymillä nopeisiin kysynnänmuutoksiin heti keväällä”, kiittää Arneal.

”Nopea reagointi pandemian alkuvaiheessa oli välttämätöntä, jotta vältyttiin tämän suuremmilta tuhoilta. Kun tällainen odottamaton kriisi toteutuu, on tärkeää, että ”pelastustalkoisiin” osallistuvat kaikki. Valtio ja yhteiskunta voivat tukea sekä yksilöitä, mutta myös yrityksiä, jotka sitten taas voivat työllistää yksilöitä ja näin ollen yritysten etu on myös yksilön ja koko yhteiskunnan etu.”

Lakimuutokset voimassa 1.4.2020-31.12.2020

  • Koskevat vain työlainsäädäntöä ja yksityistä sektoria (alakohtaisissa työehtosopimuksissa voi olla laista poikkeavia määräyksiä)
  • Lomautusprosessi yt-lain piirissä oleville yrityksille nopeutettiin 5+5+5 päivään (neuvotteluilmoitus+neuvotteluaika+lomautusilmoitus)
  • Lomautusilmoituksia voidaan antaa myös ilman yt-neuvotteluja, mikäli yt-lain 60§:n mukainen poikkeustilanne
  • Lomautusprosessia nopeutettiin 5 päivään myös alle 20 henkilön yrityksille, joihin yt-laki ei yllä
  • Myös määräaikaisen työntekijän voi lomauttaa
  • Työsopimuksen saa purkaa koeajalla myös taloudellisella syyllä
  • Irtisanotun takaisinottovelvollisuus piteni 9 kuukauteen (4-6 kk sijaan)

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto