Käyttökate on tällä hetkellä yritysten johtoryhmien vahvassa fokuksessa. Tulovirta on ottanut monella alalla ison osuman, mutta tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen liittyvät menot jylläävät edelleen. EBITDA on saanut peräänsä C-kirjaimen: earnings before interest, taxes, depreciation, amortization and coronavirus. Samanaikaisesti korona on rajoittanut meidän kaikkien liikkumista ja poistanut työpaikan tuiki tärkeät kohtaamiset ja keskustelut kahvikoneen äärellä. Johtaminen on siirtynyt toimistosta kotikonttoriin. Nyt punnitaan yritysten arvot ja kulttuuri.
GM:n pääjohtaja Mary Barra on todennut: "I hate the word ‘culture’. Culture is really just how we all behave". Itse olen tulkinnut yrityskulttuurin tavaksi toimia, kun johto ei ole paikalla. Se on sitä, miten arki oikeasti pyörii, kun kenenkään ei tarvitse työpaikalla ”vetää businessteatteria” tai asetella pyöreitä kiviä polun reunalle, kuten Tuntemattomassa sotilaassa. Koskaan aikaisemmin ei yrityskulttuuri ole joutunut näin mittavan koeponnistuksen eteen. Miten toimimme nyt, kun johto ”ei ole paikalla” vaan jossain kaukana Teamsin päässä? Mitä tämä tarkoittaa johtoryhmälle?
Vastaus löytyy käyttäytymisen kaavasta: B = ƒ (P x S). Behaviour is a function of a person and a situation. Vapaasti suomennettuna käyttäytymisen tulisi muuttua, kun kanssakäymisessä ihminen tai tilanne muuttuu. Nyt kun tilanne tässä yhtälössä on muuttunut radikaalisti ja kohtaamiset kahvikoneen äärellä ovat poistuneet, näitä kohtaamisia on jatkettava virtuaalisesti, jopa tehostettava kriisin keskellä. Kukapa olisi uskonut muutamia viikkoja sitten, että tämän päivän johtamisessa peräänkuulutetaan virtuaalista tilanteenmukaista kriisijohtamista.
Johtajan ja johtoryhmän on kuitenkin varmistettava ensin oma toimintakyky turbulenssin aikana. Laitettava ensin happinaamari itselle, että pystyy auttamaan muita. Liiketoiminnan jatkuvuuden vuoksi on pidettävä huolta omasta henkisestä jaksamisesta, jotta voi katsoa eteenpäin. Kriisin keskellä johtoryhmän roolissa korostuu selkeys. Selkeys siitä, missä olemme, minne olemme menossa ja miten sinne pääsemme. Selkeyden pitäisi näkyä johtamiskäyttäytymisessä rauhallisuutena ja päättäväisyytenä. Tunnetusti organisaatio monistaa johdon käyttäytymisen. Siksi upseeri ei juokse esikunnassa eikä lääkäri sairaalassa.
Nyt jos koskaan johdon kompetensseissa korostuu kompetenssien ”miten”-puoli, käyttäytymiskompetenssi. Kova ammattitaito kompetenssien teknisellä ”mitä”-puolen osaamisella ei riitä, ellei johtaja johda. Johtaminen on viestintää, vaikuttamista, mahdollistamista ja ratkaisemista. Ennen kaikkea johtaminen on kanssakäymistä ja kohtaamisia. Myös virtuaalisesti.
StaffPoint Executive on StaffPoint-konsernin asiantuntijatiimi, joka vastaa ylemmän johdon palveluista. Autamme asiakkaitamme edistämään strategian toimeenpanoa ja tulevaisuuden menestystä kriittisillä rekrytoinneilla, johtaja-arvioinneilla, tilapäisillä johtaja- ja osaajaratkaisuilla, hallituksen vahvistamisella sekä organisaation kompetenssien ja johtamisen analyyseillä.