StaffPoint toteutti nuorten työelämäkyselyn - työn murros näkyy etenkin Z-sukupolven työelämätoiveissa

Tuhansia nuoria vuosittain työllistävä StaffPoint toteutti Nuorten työelämäodotukset ja pelot -selvityksen (3.-21.5.2023). Työelämään saapuva Z-sukupolvi eroaa aiemmista sukupolvista arvoiltaan ja odotuksiltaan. Työelämältä odotettaan yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä ja avoimuutta, myös tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä korostui, kun taas nuorten työelämäpeloissa korostuu stressi. Kyselyn kohderyhmää olivat Z-sukupolvi, eli alle 25-vuotiaat nuoret.

Nuorten työelämään liittyvät toiveet ja huolet

Kyselyn perusteella nuorten mielestä tärkeintä työelämässä on, että työstä maksetaan reilu korvaus, eikä kukaan polttaisi itseään loppuun töiden takia. Tärkeiksi asioiksi nostettiin myös työhyvinvointiin liittyviä asioita, kuten hyvä työilmapiiri, ystävälliset ja toisiaan tukevat työkaverit sekä hyvä henki työyhteisössä, joka kattaa avointa keskustelua strategiasta ja työntekijöiden vastuualueista ja sisältää myös mahdollisen "porkkanan" onnistumisesta. Lisäksi korkealle vastauksissa nostettiin myös onnellinen työn ja arjen yhdistelmä.

Suurimmaksi työelämään liittyväksi huolen aiheeksi nuoret nostivat työn ja työilmapiirin aiheuttamat kovat stressitasot sekä loppuun palamisen. Lisäksi nuoret olivat huolissaan työn ja muun elämän tasapainottamisesta, omasta jaksamisesta sekä työterveyden palveluiden puutteellisuudesta.

Työn murros on vaikuttanut myös Z-sukupolveen

Vaikka Z-sukupolvi vasta aloittelee työelämää, ovat sen edustajat jo silti tuoneet työelämään uusia odotuksia ja vaatimuksia. He ovat tottuneet nopeaan tiedonkulkuun, jatkuvasti kehittyviin teknologioihin ja monipuolisiin tapoihin kommunikoida. Työn murros ja teknologioiden kehittyminen ovat mahdollistaneet aiempaa joustavamman tavan tehdä töitä, joten arvot, työn merkityksellisyys sekä työhyvinvointi ovat nousseet aiempaa suurempaan rooliin.

Teknologian kehitys, automaatio ja digitalisaatio ovat muuttaneet monia perinteisiä työtehtäviä ja luoneet samalla uusia mahdollisuuksia. Työn murroksen myötä on noussut esiin kysymyksiä esimerkiksi tulevaisuuden työn luonteesta, osaamisvaatimuksista sekä työn ja vapaa-ajan tasapainosta. Z-sukupolvi on ollut todistamassa näitä muutoksia, ja heidän näkemyksensä työstä ja sen luonteesta saattavat erota aiempien sukupolvien näkemyksistä. Esimerkiksi aiempien sukupolvien suorituskeskeisyys näkyy kyselyn tuloksissa, sillä suurimmiksi työelämäpeloiksi nuoret nostivat työn aiheuttaman kovan stressin sekä loppuun palamisen. Lisäksi nuoret pelkäävät, että työelämä vie liikaa aikaa ja vaikuttaa negatiivisesti henkilökohtaiseen elämään.

Z-sukupolven ura koostuu todennäköisesti useista eri työpaikoista, jopa 15–20 eri työpaikasta elämänsä aikana. Tulevaisuudessa työelämän odotetaan jatkavan muuttumistaan, ja Z-sukupolvi tulee todennäköisesti olemaan aktiivinen toimija näissä muutoksissa sekä sopeutuessaan uusiin työn vaatimuksiin että tuodessaan omia näkemyksiään ja vaatimuksiaan esiin.

Ilman jatko-opintopaikkaa jääminen aiheuttaa suurta stressiä

”Pelko stressistä saattaa juontua jo koulumaailman paineisiin ja huoleen siitä, onko työelämä tätäkin rankempaa. Nuoret kokevat, että ensin on saatava peruskoulusta hyvät paperit, jotta pääsee lukioon ja lukiosta taas eteenpäin. Onnistumisia tarvitaan siis jatkuvasti vuodesta toiseen. Koulumaailmaa voisikin kehittää uuteen suuntaan: ei ole tärkeintä, että osaa jokaisen nippelitiedon vaan arvoa on resilienssillä sekä työyhteisötaidoilla”, pohtii asiaa yrittäjä ja vaikuttaja Anton Hietsilta StaffPointin Työn Uudistajat -podcastissa, missä käsiteltiin tutkimuksen tuloksia.

Monet nuoret ottavat tällä hetkellä suuria askeleita elämässään aloittaessaan jatko-opintoja. Moni on kuitenkin jäänyt ilman opiskelupaikkaa, sillä vain prosentuaalinen osuus pääsee sisään opiskelemaan haluamaansa alaa. Yhteishaussa ilman koulupaikkaa jääminen yhdistettynä laajempaan työelämän murrokseen voi lisätä nuorten stressiä ja epävarmuutta tulevaisuuden suhteen. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että vaikka yhteishaussa koulupaikan saaminen olisi toivottavaa, se ei ole ainoa tapa edetä elämässä, sillä myös työ vie eteenpäin. Välivuotta kannattaa pohtia, mikä vie nuoren omaa polkua eteenpäin? Työkokemus kannattaa aina.

’’Välivuosi mahdollistaa hyödyllistä kokemusta tulevaisuutta varten. Esimerkiksi heille, jotka eivät vielä tiedä millaiseen urapolkuun suuntautuvat, se voi mahdollistaa näköalapaikan erilaisiin tehtäviin ja organisaatioihin, joihin voi valmistuneena asiantuntijana työllistyä myöhemmässä vaiheessa. Toiseksi, opintojen aikana ei välttämättä riitä voimavarat työskentelyyn, joten välivuosi mahdollistaa myös työkokemusta, joka puolestaan on arvokasta työnhaussa. Välivuoden voi myös hyödyntää verkostoitumisen osalta’’, vinkkaa StaffPointin rekrytointikoordinaattori Natasha Madlala.

Ja kun työelämä koittaa, on työnantajilla suuri vastuu ohjata nuoren ensimmäisiä työelämäkokemuksia. Työelämään saapuvat nuoret ovat vasta kartoittamassa omaa ammatillista identiteettiään ja osaamistaan. TAT:n tekemän tulevaisuusraportin mukaan ne nuoret, jotka uskovat heillä olevan tarvittavat tiedot työelämässä menestymiseen, ovat astumassa innolla työelämään. Jos taas nuori kokee, että taidot ovat puutteelliset, työelämää ei odoteta innolla. Z-sukupolvi siis todella kaipaa ohjausta ja aktiivista palautetta työuran alussa. Avainasemaan nousevat perehdytys ja varhaiset työelämäkokeilut.

On siis erityisen tärkeää, että jokainen saa omia kykyjä ja motivaatiota vastaavan työn. Kun tavoitteet ovat selkeät, omaa onnistumista ei tarvitse jännittää. Nuoret tarvitsevat tukea ja perehdytystä, mutta arvonsa on myös mukavilla työkavereilla sekä uusien mahdollisuuksien tarjoamisella.