Työn Uudistajat -podcast: Osaajapula – mistä tekijät kasvuun?

Ensimmäisessä jaksossa Anu Ahokkaan vieraaksi saapui työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto, joka on taustaltaan kauppatieteiden tohtori. Häneltä on ilmestynyt lokakuussa 2022 Puuttuvat puoli miljoonaa -kirja, joka paneutuu väestökehityksen kautta maamme tulevaisuuteen.

Mikä ihmeen puuttuva puoli miljoonaa?

Risto Murto käyttää puuttuvaa puolta miljoonaa esimerkkinä, kuinka paljon enemmän ihmisiä tarvitsisimme lähivuosikymmeninä, jotta kasvaisimme yhtä paljon kuin naapurimaamme Ruotsi. Yksinkertaisesti Suomessa tarvitaan lisää käsiä:

”Yksi haastava muutos Suomen väestökehityksessä on jo tapahtunut, kun suuret ikäluokat eläköityivät. Se ei lyönyt vastaan nopeasti, mutta tuli vastaan näissä nousukauden viimeisissä hetkissä. Työvoimapula tuli hyvin nopeasti”, Murto kertoo.

Työikäisten määrä jatkaa laskuaan. Muutos ei yksittäisenä vuotena ole dramaattinen, mutta käytännössä se kuitenkin leikkaa kasvua ja tietyillä sektoreilla työvoimapulasta voi tulla kroonista. Asia vaikuttaa myös talouteen. Suomeen kasaantuva velka jää pitkäaikaiseksi perinnöksi seuraaville sukupolville.

”Jos jatkamme tällä menolla, tulevien vuosikymmenien aikana hyvinvointivaltio joutuu pienentämään lupauksiaan, jotka liittyvät tyypillisesti julkisen sektorin velkaan. Todennäköisesti näiden lupausten pienentäminen tulee olemaan kivuliasta”, Murto jatkaa.

Hankaluus tällä hetkellä on, että me päinvastoin lisäämme lupauksiamme: alijäämä on kroonistunut ja ennusteiden mukaan tämä jatkuu. Murto kertookin, että Suomen väestörakenne muistuttaa pitkäaikaväliennusteiden mukaan enemmän Italiaa kuin Pohjoismaita.

”Pohjoismainen hyvinvointivaltio on ihanteemme, mutta väestörakenteemme ei ole sen mukainen”, Murto summaa.

Suomen hiljainen menestystarina

Risto Murto huomauttaa, että Suomen hiljainen menestystarina on myöhäinen eläkeikä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimääräinen eläkeikä on noussut 2 vuotta ja nousu näyttää jatkuvan myös tulevaisuudessa. Murto pitää kehitystä positiivisena.

”Elämme pidempään ja voimme paremmin. Uskon, että jos elintaso ja lääketiede jatkavat kehitystään, tulemme työskentelemään pidempään. Se tarvitsee työelämältä joustamista, varsinkin fyysisissä ammateissa tarvitaan tehtävänkuvan muutoksia tai osa-aikaista työtä. Mutta ei ole mitään estettä, ettemmekö menisi kohti 70 vuoden eläkeikää”, Murto pohtii.

Myös mielenterveysongelmat heijastuvat työelämään. Murto kuvailee mielenterveysongelmia kansantaudiksi, joka koskettaa etenkin nuoria. Se, miksi näin on tapahtunut, on mysteeri. Aineelliseesti voimme monella tavalla paremmin kuin koskaan. Murto onkin miettinyt, mikä tästä yhteiskunnasta tekee sellaisen, että mielenterveysongelmat suorastaan vyöryvät työelämään nuorten kautta.

”Ongelmaa ei kuitenkaan tule medikalisoida. Pitää lähteä tarkastelemaan alkusyytä, ei niin, että ratkaisemme yhteiskunnallisia ongelmia lisäämällä terapiaa.”

Terveydenhuoltosektoria ei pyöritetä ilman maahanmuuttoa

Yksi keino väestökehityskysymyksen ratkaisemiseksi on maahanmuutto. Suomessa yhteiskunnallisessa keskustelussa on hieman pelätty maahanmuuttopolitiikan uudistusta, mutta Murto pitää maahanmuuttoa kuitenkin väistämättömänä myös Suomelle.

”Me emme pyöritä tätä terveydenhuoltosektoria tai matalapalkkasektoria ilman maahanmuuttoa. Suuret ikäluokat tulevat nopeasti ikään, jossa ympärivuorokautisen hoidon kysyntä kasvaa. Jos meillä on jo nyt puute työntekijöistä hoivasektoreilla, mitä puute onkaan viiden vuoden päästä”, Murto huomauttaa.

Maahanmuutossa kotoutuminen ja integroituminen yhteiskuntaan ovat tärkeää. Se onnistuu helpommin ja luontevammin, jos maahan muutetaan työn perässä eikä esimerkiksi pakolaisena. Murto kertoo esimerkin Ruotsista:

”Ruotsin haasteena on, että pakolaisten osuus maahanmuuttajista on OECD-maiden korkein. Heidän saamisensa työelämään vaatii paljon työtä. Suomessa näyttää siltä, että olemme jopa Ruotsia heikommin saamassa pakolaistaustaisia naisia mukaan työelämään.”

Pakolaisnaisten työllistymisen haaste voi ulottua kauas. Jos kotimaassa ei ole tapana, että naiset osallistuvat työelämään, on jo lähtökohtaisesti vaikeaa tulla suomalaiseen työelämään. Murto painottaa, ettei haaste saa periytyä.

”On tärkeää, että lapset saadaan koulutettua ja mukaan työelämään! Signaalit tälle eivät ehkä ole parhaat mahdolliset Suomessa, mutta erittäin tärkeää olisi kielen oppiminen. Toivoisin, että peruskoulun käynyt pakolaistaustainen nuori nainen jatkaisi opiskelua, ottaisi työpaikan ja pysyisi työelämässä”, Murto summaa.

Kuuntele Työn uudistajat -podcastia täältä.