Työllisyydenhoito sellaisena kuin sen pitäisi olla

Työn uudistajat -podcast pureutuu suomalaiseen työelämään ja sen uudistumiseen – ilman juhlapuheita ja poliittista jargonia! Sarjan uusimmassa jaksossa podcastin host ja StaffPointin toimitusjohtaja Anu Ahokas keskustelee työllisyyden hoidosta ja TE2024-uudistuksesta yhdessä Tampereen työllisyysjohtaja Regina Saaren kanssa. Saari kertoo muun muassa, millaiseen työllisyyden edistämiseen muuttunut toimintaympäristö pakottaa ja kannustaa lähitulevaisuudessa.

Regina Saari on tehnyt pitkän uran työllisyys- ja elinkeinopalvelujen parissa, työskentelemällä muun muassa Pirkanmaan työllisyyden edistämisen kuntakokeilun kokonaisuuden johtajana, Pirkanmaan työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisen kokeilun ohjelmajohtajana sekä Pirkanmaan TE-toimiston johtajana. Hän kuitenkin päätyi alalla sattuman kautta. Tätä ennen hän työskenteli sote-alalla.

”Oman urani kannalta lienee kaikkein merkityksellisen juttu on ollut aikanaan se, kun jäin työttömäksi sosiaali- ja terveysalalta 1990 laman seurauksena. Tuolloin mietin, että mihinköhän tästä nyt lähtisin”, Saari kertoo.

Saari päätyi hakemaan lyhytaikaista työtä työvoimatoimistosta, ajatuksenaan palata takaisin sosiaali- ja terveyspuolen tehtäviin sitten kun alalla sujuu paremmin. Mutta hän ei koskaan palannut, sillä uusi ura vei mennessään.
Tänä päivänä Regina Saari toimii Tampereen kaupungin työllisyysjohtajana ja on osaltaan vaikuttamassa työllisyys- ja elinkeinopalvelujen tulevaisuuteen.

TE2024-uudistuksella taistellaan nykytyöelämän haasteita vastaan

Työllisyyden edistämisen toimet ovat uuden edessä, kun vuoden 2025 alusta TE-palvelut siirtyvät valtiolta kuntien vastuulle. Nykyiset viisitoista työ- ja elinkeinotoimistoa lakkaavat ja ne korvataan neljäkymmentäviidellä työllisyysalueella.

Saari kuvaa valtiollisen ja kunnallisen mallien suurimmaksi eroksi sitä, että työllisyysalueet tulevat rakentumaan keskenään erilaisiksi ja osaksi kuntien muita palveluja ja elinvoimaekosysteemiä. Kunnilla on uudistuksessa myös kovat taloudelliset kannusteet.

”Ne palvelumaailmat, mitä tällä hetkellä erilaiset kuntapohjaiset alueet rakentavat ovat hyvin erilaisia keskenään. Joillain alueilla toimivaltaa siirretään vahvasti yksittäisille kunnille ja sitten on alueita, kuten Tampereen seutu, jossa Tampere vastuukuntana järjestää ja huolehtii esimerkiksi lähipalvelut muihin työllisyysalueen kuntiin.”

Pirkanmaan alueelle muodostuu Tampereen seudun työllisyysalue, joka tulee olemaan yksi Suomen suurimmista, itse asiassa monikuntaisista työllisyysalueista suurin. Siihen kuuluu kuusitoista kuntaa. Alueen väestö 465 888 ja kokonaistyövoiman määrä 233 579. Pirkanmaa on ehtinyt valmistautua tulevaan hyvin. Alueella on toteutettu kaksi kuntakokeilua, joista toinen on haastatteluhetkellä vielä käynnissä.

”Olemme voineet jo [kuntakokeiluissa] rakentaa sellaista palvelumaailmaa, jossa on vahvemmin otettu koko kuntaorganisaatio kumppanuusverkostoineen mukaan vastaamaan niihin haasteisiin, joita meillä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä on”, Saari kertoo.

Työelämää myllertää suuret megatrendit. Elinkeinoelämällä on kasvava työvoiman tarve ja teknologiamurros sekä vihreä siirtymä synnyttämät uusia osaamistarpeita. Samaan aikaan syrjäytyminen on vakava työllistymisen haaste, eikä työnhakijat ja avoinna olevat työpaikat aina kohtaa. Saari ei mielellään näkisi tilannetta, jossa yksittäinen kunta tai kunnan työllisyyspalvelut jäisi täysin yksin vastaamaan näin suuriin haasteisiin.

”Minulla on sellainen vahva käsitys, että kukaan taho ei selviä haasteista yksinään. Tämän huomioiminen on ollut koko uudistuksen lähtökohta Tampereen seudulla. Meidän pitää saada eri toimijoita yhdessä tekemään entistä tiiviimmin ja ihan uudella tapaa työtä vaikeiden ilmiöiden ja haasteiden ratkaisemiseksi.

Kunnan eri palvelusektorit toistensa tukena

Maailma on muuttunut niin, ettei vanha työllisyyspalvelujen toimintatapa ei enää toimi. Regina Saari nostaa yhdeksi esimerkiksi kansainvälisten osaajien saatavuuden. Nykyinen palvelumaailma ei ole riittävä hoitamaan kasvanutta ja tulevaisuudessa entisestään kasvavaa kansainvälisten osaajien saatavuuteen liittyviä tarpeita. Perinteisten toimintamallien sijaan tarvitaan eri toimijoiden vahvempaa yhteistyötä alueiden veto- ja pitovoiman vahvistamiseksi sekä uudenlaisia palveluja huomioimaan kokonaisia perheitä.

”Jos tätä ei huomioida tässä uudistuksessa ja ajatellaan kansallisesti tai paikallisesti, että rakennetaan sellaisenaan kuntiin samanlainen palvelu, mikä TE-toimistoilla on ollut kuntiin, niin me menetetään se lisäarvo, minkä takia tätä uudistusta on viety eteenpäin. Tai ainakin minkä takia minä olen ollut tätä uudistusta ajamassa”, Saari sanoo.

Toiveena on, että uudistuksen myötä myös pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemiseen olisi entistä vaikuttavampia keinoja. Tänä päivän Suomessa on noin 90 000 ihmistä, joiden yli vuoden kestänyt työttömyys luokitellaan pitkäaikaistyöttömyydeksi. Työttömyyden hoidon rakennemuutoksen tavoitteena on lisätä eri sektorien yhteistyötä, jotta pitkittyneen työttömyyden moninaisiin syihin päästään vaikuttamaan aiempaan tehokkaammin.

”Aika monta kertaa, kun me puhutaan siitä pitkästä työttömyydestä, niin siellä saattaa olla työ- ja toimintakykyyn liittyviä haasteita, joita niin sanotut työvoimaviranomaiset eivät pysty yksin asiakkaan kanssa ratkaisemaan. Me tarvitsemme mm. hyvinvointialueita. Toisaalta tässä työn murroksessa me tarvitsemme myös koulutussektoria entistä vahvemmin. Tämä on juuri se, minkä kunnat nyt pystyvät entistä vahvemmin ottamaan myös työkalukseen.”

Saari kertoo, että uudistus tuo kunnille merkittävät taloudelliset kannusteet huolehtia työttömien työllistymisestä. Työttömyysetuudet tulevat kunnille kalliiksi, samoin verokannusteet ovat kannuste työllisyyttä tukevien rakenteiden, kuten koulutuksen, uudistamiseen.

Kansainvälisten osaajien tukeminen on Saaren mielestä tärkeä osa nykypäivän työllisyyden edistämistä. Hän kertoo, että Tampereella on rakennettu laaja-alaista palvelualustamallia, jossa myös kansainväliset työnhakijat on pyritty ottamaan tarvittavalla tavalla huomioon. Palvelut mm. kotoutumisesta aina kansainvälisten osaajien houkutteluun on kytketty tässä palveluekosysteemissä yhteen alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa.

”Me näemme ainakin isoissa kaupungeissa, että pelkät perinteiset TE-palvelut ovat vain pieni osa kokonaisuutta. Me haemme TE-uudistuksen kautta saadulla toimivalla asiakkaisiin laajempaa kansainvälistymistä ja kasvua, ja haluamme palvella elinkeinoelämää ja työhakijoita kokonaisvaltaisemmin ja mahdollisimman hyvin”, Saari sanoo.

Kansainväliset osaajien lisäksi myös ikääntyvä työikäinen väestö on Saaren mukaan ryhmä, johon on hyvä kiinnittää erityistä huomiota palvelumalleja rakentaessa. Molemmat ovat nimittäin ryhmä työntekijöitä, joiden kohdalla ilmenee ennakkoluuloja rekrytoinneissa, Saari ei näe muita vaihtoehtoja, kuin muuttaa toimintatapoja, jotta rakenteet tai asenteet eivät enää jättäisi osaajia työelämän ulkopuolelle.

”Jos osaajia haetaan, niin nyt tarvitaan uudenlaisia keinoja, uudenlaisia toimintatapoja vaikuttaa myös laajemmin asenneilmastoon.” kaipaisin tähän ihan kansallista ohjelmaa, jota voitaisiin toimeenpanna yhdessä eri toimijoiden kesken.

Yksityisen ja julkisen yhteistyö rakentaa toimivan ekosysteemin

Yksityisillä palveluntuottajilla on ollut perinteisesti merkittävä rooli työvoimapalvelujen tuottamisessa. Ensi vuoden alusta työvoimapalveluiden määrärahoja, ei enää merkata ostopalveluja varten kuten ennen. Sen sijaan työllisyysalueet saavat päättää itse, mihin ohjaavat rahoitustaan. Regina Saari ei kuitenkaan näe muutoksen vähentävän julkisen ja yksityisen välistä yhteistyötä. Päinvastoin.

”Näen, että yksityisellä palvelun tuotannon puolella on sellaista tietynlaista ketteryyttä ja siellä ollaan lähellä työnantajamaailmaa, mikä meidän kannattaa nähdä erittäin vahvana potentiaalina kokonaisuudessa,” Saari sanoo.

Varsinkin isot työllisyysalueet tulevat Saaren mukaan todennäköisesti jopa kasvattamaan ostopalveluhankintojen määrää nykyisestä, jos normit sen mahdollistavat.

”Mutta tämä edellyttää sitä, että tätä julkisen sektorin lainsäädäntöpuolta kevennetään, koska meillä menee tällä hetkellä aika paljon resurssia, näiden hyvin tarkkaan laissa määritettyjen palveluprosessien suorittamiseen, varsinkin kun niiden vaikuttavuus on melkoinen kysymysmerkki, kun ihan suoraan sanon.”

Saaren mukaan keveämpi lainsäädäntö mahdollistaisi työllisyysalueiden toiminnanvapauden, joka voisi tehostaa erityisesti työnvälitystä. Tuleva uudistus on toivottavasti askel kohti kuntien vapautta järjestää palvelut parhaaksi katsomallaan tavalla.

”On tarpeen varmistaa, että kaikki palvelurahoitus ei mene kaavamaisiin palveluprosesseihin, vaan me pystytään yhä enemmän ostamaan palveluita palveluntuottajiltamme vaikuttavuusperusteisina hankintoina”, Saari kertoo.

Tampereella uudenlaista ajattelua ja ekosysteemien järjestämistä on ehditty harjoitella jo lähes kahdeksan vuotta. Saari kuvaa, että Tampereella uusia kumppanuusmalleja on haluttu rakentaa tuntuvasti eri lailla entiseen toimintaan verrattuna. Yksityiset palveluntuottajat on haluttu ottaa myös mukaan suunnittelemaan ja ideoimaan, miltä tulevaisuuden palvelut voisivat näyttää.

”Itse näen, että ilman yksityistä palveluntuottajaa me ei selvitä tästä. Tiivis yhteistyö on välttämättömyys.”

Uudistuksen ensisijainen tehtävä on palvella asiakkaita

Työllisyyden hoidon muutokset vaativat kunnilta nyt ja tulevina vuosina ponnistuksia. Tampereen työllisyysjohtajana Regina Saari peräänkuuluttaa malttia ja aikaa muutosten tekemiseen. Hän kannustaa kuntia määrittämään ja priorisoimaan kehittämiskohteita eri vuosille.

Saari pitää tärkeänä pohtia myös sitä, kuinka koko kuntaorganisaatio saadaan mukaan työllisyyden edistämiseen. Jokaisesta palvelusektorista voi löytyä hyödyllisiä tapoja edistää työllisyyden hoitoa. Esimerkiksi varhaiskasvatus, perusopetus ja nuorisotoimi, voivat olla Saaren mukaan olla avain asemassa edistämässä mm. nuorten työllistymistä tulevaisuudessa yhdessä työllisyyspalvelujen kanssa.

Tampereella on valmistumassa nuorten työllisyysohjelma, jossa on rakennettu yhteistyötä perusopetuksen, toisen asteen nuorisotoimen ja elinkeinoelämän välille.

”Haasteellisessa tilanteessa olevien nuorten työllistymisen ongelmat saattavat juontaa jo vuosien takaa, paljon ennen aikaa, kun työnhakijaksi tullaan. Haasteista on voinut olla esimerkiksi toisella asteella tai korkea-asteella tai niitä on voinut olla jo perusopetuksenkin aikana. Voisimmeko yhdessä lähteä ratkaisemaan näitä haasteita jo aiemmin, ja hyödyntämään kuntaekosysteemin mahdollisuudet tässä vahvemmin”, Saari sanoo.

Toinen tärkeä mahdollisuus uudistuksessa on Saaren mukaan eri ikäisten kotoutumispalvelujen ja työllisyyspalveluiden läheisempi yhteistyö ja esim. koko perheen kotoutumisen huomioiminen kokonaisuutena osana vanhempien työllistymisen tukemista ja mahdollistamista.

Saari kertoo, että mm. joka toinen Tampereelle muuttava muuttaa ulkomailta. Työllisyyspalveluissa on otettava aiempaa paremmin huomioon kielellinen saavutettavuus ja laajemmat keinot, joilla mahdollistetaan perheen vanhempien työllistyminen. Myös kotoutumiskoulutuksia on uudistettava ja tarpeiden määrän kasvu huomioitava.

”Varsinkin suurissa kaupungeissa, joissa kotoutumispalveluiden asiakkaana olevien asiakkaiden määrä on hurjassa kasvussa, kotouttamiskoulutusten tarjonta on tämänhetkisiin tarpeisiin nähden riittämätöntä.”

Kansainvälistyvä Suomi kannustaa miettimään työllisyyspalveluiden asiakaskuntaa uudella tavalla. Saari ei pidä tavoiteltavana sitä, että työikäisten kotouttamispalvelut rakentuisivat irralleen työllisyyspalveluista tai työnantajayhteistyöstä. Toiminta ei tällöin välttämättä ole tarpeeksi tehokasta.

”Meidän pitää huomioida, että minkälaisia palvelutarpeita omaaville asiakasryhmille palveluja esim. seuraavan viiden tai 10 vuoden sisällä suunnitellaan ja tarjotaan. Paljonko varaudumme järjestämään palveluja henkilöille, jotka muuttavat ulkomailta tänne Suomeen ja millaisia palveluja tarvitaan heidän työllistymisensä tukemiseksi”, Saari huomauttaa.

Suurien muutosten keskellä Saari pitää tärkeänä sitä, ettei uudistuksen tavoitteita saisi unohtaa. Vaivalla rakennetuista muutoksista tulee olemaan hyötyä vain, jos niillä on vaikutusta työnhakijoiden työllistymiseen ja työnantajien työvoiman saatavuuteen.

”Mielestäni kaiken tämän ekosysteemimaailman, palvelujen uudistamisen ja toiminnan keskellä katse pitäisi olla siellä asiakkaiden tarpeissa. Ei pidä unohtaa, että me olemme täällä työnantajia, työhakijoita ja yrittäjäksi ryhtyviä varten. Jos katse kääntyy näistä tarpeista johonkin muualle, niin me ollaan aika nopeasti hukan teillä”, Saari sanoo.

Kuuntele jakso TÄSTÄ.

ja muut Työn uudistajat -podcastin jaksot Spotifyssa.