Työelämän tilkkutäkki voi olla taikamatto

Arvostus koulutusta ja tutkintoja kohtaan istuu suomalaisessa yhteiskunnassa syvässä. Kulttuurissamme kunnioitetaan myös sitoutumista ja vuosikymmenten mittaisia työsuhteita.

Arvostus on vahvaa suurten ikäluokkien ja heidän rintaperillistensä mielissä, mutta ajatteleeko kolmas polvi enää samoin?

Hyvä työsuhde ja koulutus rakentuvat yhä moninaisemmista osista

Pääsen työelämälähtöisen koulutuksen ja rekrytoinnin näkökulmasta kuulemaan sekä nuorten työnhakija-asiakkaiden että työnantajien ajatuksia työelämästä. Olemme kaikki uuden ääressä, ja perisuomalaiset arvot ovat murenemassa: Mietimme, kelpuutetaanko työnhakija, jolta puuttuu koulutus, työtehtävään, ja jos kyllä, mitä osaamista häneltä edellytetään työhön kiinni pääsemiseksi. Mietimme, voiko työsuhteesta rakentua toimiva, vaikka se koostuisi monista työvuoroista eri työntekopaikoissa.

Kokemukset kertovat, että vastaus molempiin voi olla kyllä. Nykytyöntekijä omaksuu tietoa ja saavuttaa työhön tarvittavan osaamistason monella eri tavalla. Nykytyöntekijä täyttää omaa työkalenteriaan viikko kerrallaan; valitsee mobiililaitteella aikatauluunsa sopivimmat vuorot, mistä rakentuu eheä työsuhteen elinkaari.

Moni seikka vaatii siis uudistumista myös kouluttajien ja työnantajien mielissä. Se kirittää meitä muutokseen!

Rakennuspalikoina joustavuus, kohdennettavuus ja mielekkyys

Yhteistä on, että meidän on tarjottava yhä joustavampia, kohdennettavampia ja mielekkäämpiä ratkaisuja. Haluammehan siivittää työelämään uusia osaajia.

Työnantajan on mietittävä, mikä työstä tekee houkuttelevan, millainen arvopohja työyhteisössä on, ja millaisia lomatoiveita työntekijällä on. Kouluttajan taas tulee punnita, millainen koulutus koetaan sellaiseksi, mihin työnhakija haluaa sitoutua.

Rakennamme siis kaikki uutta työelämän tarpeisiin. Työvoimakoulutusten puolella vahvan tulemisen tekee osaamisperusteinen koulutus. Siinä matka työelämään on mahdollisimman räätälöity työnantajan ja työnhakijan tarpeisiin: osaamista kehitetään työpaikoilla ja työnantajan rooli on vahva jo koulutusta suunniteltaessa. Etsimme ”mätsejä”, ja työelämävalmentaja toimii esiliinana työnantajan ja työnhakijan deiteillä. Osaamisperusteisuuden myös työnhakija kokee mielekkääksi, koska hän voi yhdistää työn ja opiskelun.

Yhteiskunta tukemassa muutosta

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) painotuksissa yhteiskunta tukee jatkossa yhä paremmin työntekijöiden osaamisen kehittämistä ja rekrytointien onnistumista. Hyvä niin, sillä meidän on onnistuttava integroimaan esimerkiksi Suomeen tulevat ulkomaalaiset työntekijät yhteiskuntaamme.

Saan viikoittain hyvää palautetta työnantajilta, joille toteutamme yhteishankintakoulutusta tai maahanmuuttajatyöntekijöiden työelämän kielitaitoa tukevaa Työpaikkasuomea.

Näissä esimerkeissä toteutuu yhdessä tekeminen. Kouluttaja, työnantaja ja yhteiskunta kaikki omalta osaltaan varmistavat, että palvelut vastaavat tarpeita.

Eräs maahanmuuttaja-asiakas kertoi minulle liikuttuneena, kuinka hän on nyt elämänsä ensimmäisessä koulussa. Hän koki Työpaikkasuomi-koulutuksesta kiitollisuutta omaa työnantajaansa ja Suomea kohtaan.

Voin kertoa, että tässä suuressa pelissä voittavat kaikki. Monesta eri osasesta koostuva työelämän tilkkutäkki saa siivet, ja vie meidät taikamaton tavoin kohti uutta työelämää.

Kirjoitus on alunperin julkaistu 5.11.2018 Henkilöstöpalveluyritysten Liiton (HPL) blogisarjassa Katse yli vaalien. www.hpl.fi