Kouluttamattomuuden juurilla - työelämään kiinnittymisen haasteet

Tutkimus nuorten aikuisten kokemuksista kouluttamattomuuteen johtaneista syistä

Pro-gradu tutkimuksessani ’’Vailla ammattia, osana yhteiskuntaa? – Nuorten aikuisten kokemuksia kouluttamattomuuteen johtaneista syistä’’ tutkin vailla ammattia olevien nuorten aikuisten kokemuksia kouluttamattomuuteen johtaneista syistä. Kouluttamattomuuteen johtaneiden syiden selvittämisen lisäksi olin kiinnostunut haastateltavien nykytilanteesta ja vaihtoehtoisista poluista kohti työmarkkinoita ja yhteiskuntaan kiinnittymistä. Tutkimusaineisto kerättiin marraskuun 2022 ja toukokuun 2023 aikana haastattelulla ja kyselyllä. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt kerättiin sosiaalisen median kautta ja he tulivat ympäri Suomea. Tutkimusjoukko koostui viidestä vailla ammattia olevasta 18-30 vuotiaasta nuoresta aikuisesta, joista kolme oli suorittanut oppivelvollisuuden ja kaksi ylioppilastutkinon. Osa tutkittavista oli työelämässä, kun taas osa tutkittavista oli työelämän ulkopuolella.

Tutkimukseni teoriataustassa käsittelin kouluttamattomuuteen vaikuttavia tekijöitä: koulukokemuksia, perhetaustasta johtuvia tekijöitä sekä muita, esimerkiksi terveydellisiä tekijöitä. Tieteenfilosofiselta lähestymistavalta kvalitatiivinen tutkimukseni oli narratiivinen tutkimus. Sovelsin tutkimuksessa hermeneuttista ymmärtävää ja tulkitsevaa tutkimusotetta. Pyrin ymmärtämään tutkittavien kokemuksia ja selvittämään niiden merkityksiä. Tarkoituksenani oli kuvata vailla ammattia olevien nuorten aikuisten kokemuksia kouluttamattomuuteen johtaneista syistä. Lisäksi tavoitteenani oli tuoda esille erilaisia polkuja yhteiskuntaan kiinnittymiseen.

Analysoin tulokset ryhmittelemällä vastauksista löytyneet käsitykset kouluttamattomuuteen johtaneista syistä kolmeen pääkategoriaan, jotka olivat: 1) suojaavat tekijät yhteiskuntaan kiinnittymiseen ja kouluttamattomuudesta aiheutuvien riskien minimointiin, 2) altistavat tekijät kouluttamattomuudelle ja yhteiskunnasta syrjäytymiseen, sekä 3) paikka yhteiskunnassa ja usko tulevaisuuteen. Vastauksista esiin tulleiden teemojen pohjalta loin narratiiviset ydinkertomukset, jotka kertovat saamieni vastausten ja tutkimuskirjallisuuden perusteella yleisimmät kokemukset kouluttamattomuuteen johtaneista syistä sekä kouluttamattomuuden vaikutuksista vastaajien nykytilanteeseen.

Koulukokemusten vaikutus kouluttamattomuuteen

Tutkimustulosten mukaan koulukokemukset ovat vaikuttaneet sekä positiivisesti, että negatiivisesti vastaajien kokemuksiin kouluttamattomuuteen johtaneista syistä. Vastauksien mukaan myönteiset koulukokemukset, kuten esimerkiksi hyvä koulumenestys, kotoa saatava tuki ja kannustus, sekä positiiviset kokemukset opettajista, ovat toimineet vastaajilla suojaavana tekijänä yhteiskuntaan ja työelämään kiinnittymiseen ja kouluttamattomuudesta aiheutuvien riskien minimointiin. Vastaavasti kielteiset koulukokemukset, kuten esimerkiksi opiskelurauhan puuttuminen, motivaatiohaasteet ja ulkopuolisuuden tunne, ovat toimineet altistavina tekijöinä kouluttamattomuudelle ja yhteiskunnan sekä työelämän ulkopuolelle jäämiseen. Ne vastaajat, joilla oli kielteisiä koulukokemuksia vähiten, olivat onnistuneet kiinnittymään yhteiskuntaan sekä työelämään kouluttamattomuudesta huolimatta. Vastaavasti ne vastaajat, joilla myönteisiä koulukokemuksia oli vähän tai ei ollenkaan, etsivät vielä paikkaansa yhteiskunnasta. Tutkimuksen tulokset ovat linjassa aikaisempien kouluttamattomuutta koskevien tutkimusten kanssa.

Perhetaustan merkitys kouluttamattomuuteen

Perhetaustaan liittyvät tekijät toimivat koulukokemuksien mukaisesti vastaajilla sekä suojaavana, että altistavana tekijänä. Ne vastaajat, jotka toivat vastauksissaan esille suojaavia perhetaustaan liittyviä tekijöitä, kuten esimerkiksi turvallista kiintymyssuhdetta sekä vanhempien läsnäoloa, olivat onnistuneet löytämään paikkansa yhteiskunnasta kouluttamattomuudesta aiheutuvista riskeistä sekä perhetaustan altistavista tekijöistä huolimatta. Kouluttamattomuudelle ja syrjäytymiselle altistavia tekijöitä oli vastausten mukaan mm. kotoa saatavan tuen puute, mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä perheen huono taloudellinen asema.

Yhteiskuntaan kiinnittyminen

Osa vastaajista oli onnistunut kiinnittymään yhteiskuntaan työn, perheen tai muun tekijän avulla. Kyseisillä vastaajilla oli pääosin myönteiset koulukokemukset ja perhetausta toimi heillä sekä altistavana tekijänä kouluttamattomuuteen, mutta samalla suojaavana tekijänä yhteiskuntaan kiinnittymiseen. Vastaajien lapsuuden kasvuympäristö ja suhde vanhempiin oli ollut turvallinen.

Vastaajat tunnistivat potentiaalinsa ja vahvuutensa, mikä oli auttanut heitä kiinnittymään työelämään ja rakentamaan tulevaisuutta koulutuksen sijasta työelämässä.

Haasteet ja toiveet työelämän ulkopuolella

Osa vastaajista oli puolestaan työelämän ja muun yhteiskunnan ulkopuolella. Heidän tulevaisuudensuunnitelmansa olivat epävarmat tai niitä ei ollut ollenkaan. Kyseisten vastaajien koulukokemukset olivat pääosin kielteisiä.

Vastauksista kävi ilmi, että tuen ja motivaation puute oli vaikuttanut kouluttamattomuuteensa merkittävimmin. Tulevaisuuteen liittyvänä suurimpana toiveena oli saada ammatti ja kiinnittyä yhteiskuntaan. Kouluun suhtautuminen on neutraalia ja koulutus nähtiin lähinnä välineenä ammatin saamiseen ja työllistymiseen. Vastaajien kokemuksista on havaittavissa myös lapsuudenkodin heikkojen kasvuolosuhteiden sekä elämänhallinnan haasteiden vaikutus kouluttamattomuuteen. Edellä mainitut tekijät ovat aikaisemman tutkimuksen valossa usein yhteydessä vaikeuteen löytää mielekäs ala ja kielteiseen suhtautumiseen kouluttautumiseen.

Blogin on kirjoittanut Spring Housen kouluttaja Hanna Lahti, joka tutki Lapin yliopiston kasvatustieteiden pro-gradu tutkimuksessaan vailla ammattia olevien nuorten aikuisten kokemuksia heidän kouluttamattomuuteen johtaneista syistä. Hanna on toiminut ura- ja työhönvalmentajana Spring Housella vuodesta 2021 lähtien ja hän on vuosien varrella auttanut satoja valmennettavia löytämään uutta suuntaa ura- ja koulutuspolulle. Opettajana hän haluaa auttaa jokaista löytämään oman potentiaalinsa ja valjastamaan sen työelämään. Parhaimmillaan työ on voimavara, joka kehittää tekijäänsä tuoden arkeen mielekkyyttä ja onnistumisia. Hanna uskoo vakaasti siihen, että jokaiselle on löydettävissä juuri tällainen työ.