Suomen työläin työnhaku

Kuntavaalit käytiin keväällä. Pääsikö ehdokkaasi läpi? Katsotaanpa näin jälkikäteen vaaleja työnhakuna – sitähän ne tavallaan myös ovat. Ehdokkaat hakevat haluamaansa työpaikkaan, laittavat itsensä likoon ja kuluttavat lukemattomia työtunteja sekä usein paljon omaa rahaakin päästäkseen läpi. Mutta, mihin kiinnittää erityisesti huomiota?

Poliitikon Henkilöbrändäys

Jokainen ehdokas miettii, millä tavalla kertoa itsestään mahdollisimman houkuttavasti omien arvojensa pohjalta. Jokaisen on mietittävä juuri ne teemat, joita pyrkii ajamaan ilman, että teemoista tulee sillisalaatti. Kukaan ei voi parantaa kaikkea. Hyvä, mietitty henkilöbrändi jää mieleen. Mitä mieltä tahansa on Jussi Halla-Ahosta, tiedämme kaikki, mitä mieltä hän on asioista. Joihinkin se vetoaa. Toisiin taas vetoaa Ozan Yanar tai Pentti Arajärvi. Kaikki kuitenkin pääsivät Helsingin kaupunginvaltuustoon hyvin erilaisilla, mutta selkeillä brändeillä. Heistä välittyy tietty arvopohja, osaaminen, koulutustausta sekä persoona.

Kohderyhmä

Kaikkien ääniä ei voi kalastella. Jokaisella ehdokkaalla ja jokaisella puolueella on oma kannattajajoukkonsa, jonka mukaan vaaliteemat mietitään. Kaikkia mielipiteitään ei voi tiivistää pieneen flyeriin tai lehtimainokseen, joten on valikoitava ne, mitkä parhaiten innostavat äänestäjiä käymään tarkemmin kotisivuilla tai valitsemaan suoraan oman numeron äänestyskopilla. Samalla tavoin työnhaussa kannattaa miettiä tarkoin, mihin hakee. Jokaista työnantajaa ei kannata miellyttää, vaan juuri tiettyä pientä porukkaa, joka tekee lopulta päätöksen rekrytoinnista. Kannattaa siis tutustua tarkoin siihen, mitä työnantaja tekee, arvostaa ja toivoo työntekijöidensä tekevän. Kuitenkin samoin kuin vaaleissa, lopulta asian voi ratkaista hakijan, tai ehdokkaan, persoona ja luonne – minkä takia ensimmäinen kohta oli tärkein, pohja kaikelle muulle.

Näkyvyys

Viimeisen kampanjakuukauden aikana ehdokkaiden mainoksia pulpahteli esiin vähän joka puolella. Tuskin kukaan suuremmassa kaupungissa asuva välttyi niiltä. Lehdet, linja-autot, taloyhtiöiden ilmoitustaulut, sosiaalinen media ja tienvarsien mainospaikat olivat lähes yksinomaan täynnä ehdokkaiden kuvia. Mikä sitten tekee näkyvyydestä hyvän? Se, että se saavuttaa juuri halutun kohderyhmän. Voit miettiä, näitkö itse oman ehdokkaasi mainoksia missään? Päädyitkö äänestämään mainonnan perusteella? Mitä kautta siis potentiaalisille työnantajille kannattaa viestiä, määrittyy yksinomaan siitä, mihin haet töihin. Jos yritys on aktiivinen facebookissa, LinkedInissä ja muualla somessa, viesti siellä. Jos he eivät näitä käytä, olisiko ihan perinteinen puhelinsoitto tai vaikkapa oman mainoksen lähettäminen yritykseen parempi idea.

Työn määrä

Näkyvyys ei tule halvalla eikä ilman työtä. Lähes jokainen ehdokas on käyttänyt lukemattomia tunteja omaa aikaansa jutellakseen äänestäjien kanssa toreilla ja kaduilla. Läpi pääsemiseksi tehdään vuosikin tiivistä työtä. Tilin saldokin on useimmilla laskenut useampia tuhansia. Yleensä panostus kuitenkin tuottaa tulosta. Jos ei ensimmäisissä, niin seuraavissa vaaleissa.

Tukijoukot

Lopulta harva ehdokas tekee kampanjointia yksin. Eikä työhakuakaan tarvitse puurtaa yksin oman kotinsa nurkassa. Kysy apua ystäviltä. Katsoisiko joku läpi CV:si tai auttaisiko joku video CV:n kuvaamisessa? Toinen voi taas auttaa sinua miettimään mielenkiintoisia työpaikkoa. Kolmannen kanssa voit hioa työnhakijabrändisi. Myös työnhaun ryhmät ja valmennukset ovat juuri tätä varten. Ryhmästä saa voimaa. Joku toinen voi taas nähdä asian aivan toiselta kannalta ja auttaa tuomaan työnantajan näkökulmaa esiin. Tärkeintä on kuitenkin vaivan näkeminen sekä sinnikkyys, usea ehdokkaistakin kampanjoi useamman kerran ennen läpi pääsyään!

Blogin kirjoittaja on työskennellyt Spring Housella työnhaunohjaajana.