Skip to main content
tyonosaajat palautetta2
Takaisin

Palautetta, pliis!

blogi palautetta-pliis-1024x536
Työhaastattelun tulisi olla vuorovaikutteinen tilaisuus, jossa myös työnhakijalla on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja saada lisätietoa haettavasta tehtävästä, työtiimistä sekä yleensäkin yrityksestä ja sen toimintakulttuurista. Mutta miten tuo vuorovaikutteisuus jatkuu haastattelun jälkeen?

Työnhakijalle palaute kehittymisen kannalta ensiarvoisen tärkeää.

Asiakkaani etsi uutta työpaikkaa ja lähetti hakemuksen erääseen yritykseen, mutta ei tuolloin saanut kutsua haastatteluun. Joitakin kuukausia myöhemmin kyseisestä työpaikasta otettiin yhteyttä. Siellä oli uusi haku käynnissä ja asiakkaani kiinnostusta työtä kohtaan tiedusteltiin. Haastattelu tuli ja meni, sitten ei enää kuulunutkaan viikkoihin mitään. Asiakkaani kyseli perään. Oli kuulemma rekrytointi venynyt koska haastattelivat vielä lisää kandidaatteja. Ja sitten viimein tulee se kuuluisa yksirivinen sähköposti: “Kiitos mielenkiinnostasi. Valintamme ei tällä kertaa osunut sinuun.”

Alle neljäsosa nuorista hakijoista saanut palautetta.

Asiakkaani kysyi minulta, onko tämä tyypillistä. Eikö edes haastatteluissa käyneisiin oteta henkilökohtaisesti yhteyttä ja kerrota hieman enemmän valinnan perusteista sekä anneta palautetta? Valitettavan usein näin se menee. Kaikki eivät saa tietoa edes valinnan tuloksesta. Vuoden 2016 Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa kerätyn palautteen mukaan vain alle neljäsosa nuorista oli saanut tiedon rekrytoinnin tuloksista kaikilta työnantajilta, joille oli hakemuksen lähettänyt. Jos pelkän valintapäätöksen saaminen on kiven alla, niin onko mikään ihme, että palautekulttuuri on vielä ihan lapsen kengissä?

Mistä kiikastaa – mikä oli valinnan peruste?

Kokemus ei ole harvinainen. Ainoa saatu palaute voi olla vain saadun työpaikan muodossa. Ja jos sitä työpaikkaa ei ole herunut, niin harvoin on palautettakaan tullut muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Ne kerrat ovatkin harvinaista herkkua, niin asiakkaalle kuin työnantajamielikuvalle. Sillä fiilis työnhaun jälkeen on hyvin erilainen, kun on kuullut kunnon perustelut valinnalle. Muutoin työnhakija joutuu yksin omassa päässä pähkäilemään mistä kiikasti ja mikä valinnan lopulta ratkaisi.

Ota tavaksi kysyä rekrytointiprosessin etenemisestä (jos sitä ei ole ilmoituksessa mainittu) jo siinä vaiheessa, kun otat ensimmäistä kertaa yhteyttä työnantajaan. Haastattelussa puolestaan tiedustele milloin ja miten valinnasta aiotaan ilmoittaa ja otetaanko kaikkiin haastateltaviin yhteyttä. Jos vastaus jälkimmäiseen kysymykseen on kielteinen, kysy milloin asiaa voisi viimeistään tiedustella. Ainakin silloin kun itse soittaa perään, on paremmat mahdollisuudet päästä keskustelemaan valinnan perusteluista ja kysymään palautetta.

Asiakastani tämä palautteeton rekrytointikäytäntö jäi harmittamaan niin paljon, että hän ajatteli ottaa vielä uudelleen työnantajaan yhteyttä. Hyvä!

Miten saan palautetta? – käytännön vinkit

Kun päätät ottaa asian omiin käsiisi, ota nämä asiat huomioon palautetta kalastellessasi:
• Ota yhteyttä työnantajaan mahdollisimman pian valintapäätöksen saatuasi. Odota kuitenkin, että pettymys on hellittänyt ennen kuin näppäilet numeron.
• Jos saat soiton työnantajalta, on luontevaa kysyä palautetta heti puhelun aikana.
• Valintapäätös voi olla suuntaan ja toiseen. Palautetta voi kysyä, vaikka saisitkin paikan.
• Varaudu antamaan palautetta, sillä fiksu rekrytoija kysyy myös sinulta palautetta hakuprosessista.
Ja vielä viimeinen, mutta tärkein pointti: Mikään käytäntö ei muutu, jos emme lähde muuttamaan sitä!

Blogin kirjoittanut Jaana on työnhaunohjaaja ja valmentaja, jolle parasta työssä on vastavuoroisuus. Siinä molemmat voivat vain voittaa.