Kun oikea ratkaisu ja asiakas kohtaavat oikeaan aikaan, syntyy tuloksia

Oikean ratkaisun löytäminen oikeaan aikaan ei ole aina yksinkertaista. Työllistymiseen vaikuttaa erilaisia mahdollistavia ja estäviä tekijöitä. Työllistymisen esteet eivät ole kaikilla samaan kohderyhmään kuuluvilla työnhakijoilla samanlaisia. Toisaalta eri kohderyhmiin kuuluvilla työnhakijoilla on myös samanlaisia esteitä.

Pohjoismaisessa selvityksessä haavoittuvassa asemassa olevien kohderyhmien työllistymisen esteet luokitellaan esteisiin, jotka liittyvät 1) yksilöllisiin ominaisuuksiin; 2) julkisiin palveluihin; 3) taloudellisiin kannustimiin ja motivaatioon sekä 4) esteisiin, jotka liittyvät työnantajiin ja työmarkkinoiden rakenteisiin. Selvityksessä kuvataan nuorille, maahanmuuttaneille, senioreille ja vammaisille tyypillisiä työllistymisen esteitä ja niiden limittyvyyttä ryhmien välillä. Samaan aikaan työllistymiselle on myös edellytyksiä kuten esimerkiksi työkokemus, tahtotila, koulutus.

Lähestyy tilannetta kohderyhmän ilmeisten ominaisuuksien, muiden esteiden tai edellytysten pohjalta tai kaikkien näiden tekijöiden, palveluohjaus on onnistumisessa keskeisessä roolissa. Palveluohjaus on vaativaa työtä. Se vaatii asiakaslähtöisyyttä ja asiantuntemusta niin erilaisia ratkaisuista kuin taitoa kohdata erilaisia asiakkaita.

Palveluohjauksen rooli kasvaa

Laadukas palvelutarpeen arviointi ja ohjaus johdattelevat asiakkaita oikeaan aikaan oikeisiin ratkaisuihin, joissa työnhakija saa tarvitsemaansa tukea, työkaluja, taitoja, ja tarvittaessa uutta osaamista, työllistyäkseen. Joskus oikea tarve ja tilanne selviävät kuitenkin vasta myöhemmin palveluissa, riippumatta siitä kuinka hyvää palveluohjaus on ollut.

Esimerkiksi viranomaisen rooli vaikuttaa siihen, miten paljon asiakas jakaa työllistymiseen liittyvistä asioista ohjaustilanteessa. Sattumanvaraisuutta ei pysty kokonaan karsimaan pois. Samaan aikaan ohjauksen vaatimustaso kasvaa, kun vähemmällä rahalla pitää saada enemmän tuloksia. Tämä edellyttää osuvuutta.

Ilmeisten ominaisuuksien, kuten ikä, koulutus ja työttömyyden pituus, perusteellakin voi osua oikeaan palveluun oikeaan aikaan. Työllisyyspalveluihin ollaan tyytyväisiä, kun näin tapahtuu (Elinikäisen ohjauksen kansallinen arviointi 2023–2024). Työelämä muuttuu kuitenkin nopeasti. Jos yhä useammin työllistymisen edellytykset ja esteet ovat päällekkäisiä ja monimuotoisia, niin sitä ovat työelämän kysymykset ylipäätänsä. Ne ovat luonteeltaan yhä useammin niin sanottuja ilkeitä ongelmia. Palveluohjauksen ja vaikuttavien palveluiden rooli on entistä keskeisempää.

Menestystekijöiden tunnistaminen

Toteutuneita palveluita kannattaa tarkastella kriittisesti, palastella ja jäsennellä onnistumisen ja epäonnistumisen tekijät – mitä tehtiin, mitä jätettiin tekemättä. Vastaavasti etukäteen, palvelua suunnitellessa, kannattaa pyrkiä tunnistamaan työllistymisen esteitä ja edellytyksiä, tarvittavia tukitoimia. Avoimessa yhteistyössä palveluntuottajien ja muun verkoston kanssa molemmat ovat mahdollisia.

Case TyöShift: Toteutimme Pirkanmaalla vuosina 2022–2023 työhön- ja työssävalmennusta, jossa hyödynnettiin IPS-toimintatavan oppeja. Osallistujista 90 prosenttia oli yli 50-vuotiaita työnhakijoita. Heistä monella oli taustalla pitkä työkokemus ja ansiosidonnainen päiväraha, ja he olivat motivoituneita ja täsmätyökykyisiä. Valmennukseen tullessa monella oli jo palveluverkosto täsmätyökykyisyyden tueksi, mistä oli hyötyä tarpeiden kartoituksessa. Valmennuksen kesto oli enimmillään 10 kuukautta ja 40 tuntia/asiakas. Työllistyminen tapahtui keskimäärin 4 kuukauden kohdalla, joskus 7–8 kuukauden. Valmennukseen sisältyi työssävalmennusta. Valmennuksen tuntimäärästä huomattava osa (10 h) koostui valmentajan tekemästä asiakaskohtaisesta työnantajien kontaktoinnista ja yhteyden rakentamisesta. Kunkin osallistujan tavoitteita ja tarpeita vastaavan työpaikan haku vie aikaa työnantajaverkostosta huolimatta. Palvelun kesto mahdollisti pitkäjänteisen työskentelyn tavoitteen saavuttamiseksi ja toisaalta asiakkaalle aikaa reflektoida, tunnistaa osaamistaan ja mahdollisuuksiaan sekä sopeutua uuteen työhön ilman kohtuutonta painetta onnistua tietyssä ajassa. Asiakkaista 60 prosenttia työllistyi palvelun aikana.

Tapauksesta voi tunnistaa asiakkaiden kohdalla niin työllistymisen esteitä kuin edellytyksiäkin. Siinä näkyy palveluohjauksen, -verkoston ja yhteistyön tärkeys sekä valmennuksen tarkoituksenmukaisten reunaehtojen, painopisteiden, työelämälähtöisyyden ja voimavarakeskeisyyden merkitys. Vastaava valmennus ei toimisi kaikille työnhakijoille, mutta se on hyvä esimerkki erilaisten ja eritasoisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta.

Joskus jo palvelun rakenteet tekevät mahdottomaksi onnistumisen, jos asiakas tarvitsee pitkäjänteistä rinnalla kulkemista. Joskus on nimittäin tarvetta itsetuntemuksen ja -luottamuksen kasvattamiselle, (työ)elämän metataitojen kehittämiselle, vertaistuelle. Oikean työn löytäminen vaatii joskus työn tuunaamista yhteistyössä työnantajan kanssa, työssävalmennusta.

Samaan aikaan monelle motivoituneelle, täystyökykyiselle ja esimerkiksi alle 100 päivää työnhakijana olleelle asiakkaalle tehokas ja lyhyt ”buustaus” osaavan valmentajan kanssa oman osaamisen tunnistamiseen ja markkinointiin vauhdittaa työllistymistä huomattavasti. Uutta suuntaa etsivä työnhakija saattaa kaivata hieman enemmän.

Ratkaisuja rakennetaan yhteistyössä

Teillä työllisyyspalveluiden asiantuntijoilla, kuten meillä palveluntuottajilla, on hyvä ja syvä kokemus jo vuosikymmenien ajalta erilaisista työllistämisratkaisuista. Ne ovat eläneet ajassa, trendeissä, hallitusohjelmissa ja taloustilanteissa. Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja jotain sinistä saattaa olla toimiva resepti uudistumisenkin kynnyksellä, kun valat on vannottu ja työllisyysalueen tahtotila on vahva. Tässä liitossa kaikilla työllisyyden ekosysteemissä on oma roolinsa tarpeisiin vastaavien ratkaisujen ja ohjauksen kehittämisessä, suunnittelusta hankintaan, markkinointiin ja toteutukseen, työelämää ja tukiverkostoja unohtamatta. Rakennetaan yhdessä työelämä-, tarve- ja tavoitelähtöisiä, työhön tähtääviä ratkaisuja kuntalaisille.

Keskustelemme mielellämme kanssasi aiheesta. Ota yhteyttä alueesi asiakkuusvastaavaan!