Tuoreet tutkimukset suorahakualalla globaalisti ja Suomessa osoittavat selkeän eron siinä, miten digikehitykseen suhtaudutaan meillä ja maailmalla.
AESC:n tutkimuksessa digikehitys on suorahakualan asiakkaiden prioriteetti numero 1, Suomessa puolestaan vasta samaisen listan sijalla 8. Vaikka tällaiset yleistutkimukset keskinkertaistavat tuloksia, on havainto lahjomaton.
Jäin pohtimaan, mistä tämä johtuu. Suomen markkinaa tarkastelemalla voi asiasta tehdä ainakin kolme päätelmää.
Ensimmäinen päätelmä on se, että yrityskoot ovat Suomessa huomattavan pieniä. Digitaalinen kehitys kohdentuu sen vuoksi enemmän oman toiminnan tehostamiseen, esimerkiksi läpimenoajan lyhentämiseen kuin asiakasratkaisuihin.
Uusien asiakasratkaisuiden kehittäminen liiketoiminnaksi digitalisaation avulla onkin yrityksille jo vaativampi osa-alue. Tällaiset projektit vaativat sisäistä start up -toimintaa ja vain isomman kokoluokan yrityksillä on mahdollisuus sitä luoda. Siinä menestyksen kaava lienee sama kuin itsenäisissä startupeissa – menestys syntyy vain, jos idea on hyvä ja vetäjä on todellinen yrittäjäprofiili.
Koska tilanne on tämä, ohituskaista digiliiketoiminnan vauhdittamiselle löytyy yritysostoista, joissa hyvä idea ja sen luonut avaintiimi tuodaan vanhan ydinliiketoiminnan kylkeen.
Toinen havainto on se, että C-tason profiileihin on lähes poikkeuksetta tullut vahva konvergenssi digitaalisen osaamisen suuntaan. Onnistuneeseen ERP-investointiin vaaditaan, että CFO:lla ja hänen tiimillään on vahva järjestelmäosaaminen; nykyajan HR-johtajan pitää ajaa yrityksen HR-resurssien kehittämistä HR-analytiikalla. Myös yksi Deloitten tuoreen Global Technology Leadership Study 2020 -tutkimuksen päähavainnoista on, että "innovointi ja muutosten läpivienti edellyttävät osallistavia ja innostavia johtajia".
Tätä osaamisvajetta on paikattu rekrytoimalla tiimeihin järjestelmä- ja teknologiapainotteista osaamista tai ostamalla konsulttipalveluita. Vähemmän käytetty mahdollisuus on ollut interim-ammattilaisten käyttö, joissa yhdistyy sekä digiosaaminen että johtajakokemus. Tätä soisi tapahtuvan vieläkin enemmän.
Kolmas havainto on se, että digitaalisuuteen vahvasti panostavat yritykset voittavat keskimäärin markkinaa kilpailijoiltaan. Tätä havaintoa tukee myös Deloitten tutkimus, jonka mukaan "yrityksistä pärjäävät parhaiten ne, jotka saavat teknologiainnovaatioilla aikaan uutta liiketoimintaa ja investoivat kasvuun".
Kaikki asiakkaan toimintaa ja päätöstä ohjaavan datan kerääminen luo kilpailuetua. Pitäisi siis päättää, mitä kerätään ja miksi kerätään. Data voi luoda pohjan tuote- tai palveluportfolion laajentamiselle tai omien ja asiakkaan prosessien integroimiselle. Tuollaista symbioosia on kilpailijan vaikea purkaa. Ja se joukko yrityksiä – näitä löytyy kyllä – joka ei vielä ole ottanut kehitysaskelia tällä saralla, edustaa huikeaa potentiaalia.
StaffPoint Executive -tiimin johtamisen teesit avaavat myös digikehittämisen johtamisen kahvoja.
Tärkein katalysaattori merkittäville liiketoiminnan digimuutoksille on hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan yhteistyösuhde. Kaikkein merkittävimmät muutokset lähtevät tästä ytimestä.
Kun kurssia halutaan muuttaa hieman enemmän, puheenjohtajan vaihdoksen aika on hyvinkin perusteltu. Uusi puheenjohtaja testaa sekä hallituksen, toimitusjohtajan että muun operatiivisen johdon kyvyt ja potentiaalinen kääntää yrityksen suunta.
StaffPoint Executive on StaffPoint-konsernin asiantuntijatiimi, joka vastaa ylemmän johdon palveluista. Autamme asiakkaitamme edistämään strategian toimeenpanoa ja tulevaisuuden menestystä kriittisillä rekrytoinneilla, johtaja-arvioinneilla, tilapäisillä johtaja- ja osaajaratkaisuilla, hallituksen vahvistamisella sekä organisaation kompetenssien ja johtamisen analyyseillä.