Skip to main content
Takaisin

Uuden johtamisen kynnyksellä – tarkasti fokusoitu organisaatio toteuttaa parhaiten yhteiskunnallista tehtäväänsä

julkishallintojen johtaminen

Onnistuneisiin johtajavalintoihin keskittymällä luodaan uudenlaisia organisaatioita ja rakennetaan tulevaisuutta. Yksittäisiin johtajavalintoihin tulee organisaatiossa kiinnittää huomiota, koska niillä on vaikutus koko organisaatioon johtoryhmää myöten.

StaffPoint Executiven johtaja Pasi Honkalahden mukaan organisaatioissa tyydytään helposti olemassa oleviin tilanteisiin varsinkin, jos johto ei ole aktiivinen vaatimustason asettaja. Tämä voi johtaa johtamiskulttuurin hiljaiseen rapautumiseen. Hyvä johtaminen on koko organisaation etu ja olennainen osa sitä, millaista yhteiskuntaa olemme rakentamassa tulevaisuudessa.

”Arviointiprojekteissamme tulevat toistuvasti esiin samantyyppiset asiat. Johto haluaa varmistua omasta ajattelustaan organisoitumisen suhteen, hakea ideointia ja ulkopuolista näkökulmaa muualta ja ymmärtää oikeasti, miten organisaation avainpaikoilla johtamisen toimivuudesta ajatellaan. On myös omaa johtajuutta kasvattava kokemus nähdä oma profiili suhteessa tehtävässä asetettuihin johtamisvaatimuksiin”, kertoo Honkalahti.

”Ammattina johtaja: sisällön osaajista johtamisen osaajiin”

Julkishallinnossa on perinteisesti korostettu kaikilla tehtävätasoilla vahvaa ja erikoistunutta substanssiosaamista. Asiantuntijoiden osalta tämä on perusteltua, samoin tietyllä painolla lähiesimiesten.

Vahvan ja tunnetun sisältöosaamisen vaatimus on ollut kuitenkin enemmän sääntö kuin poikkeus myös ylimmän johdon vaatimuskriteeristössä. Tämä painotus on osa hierarkkista, valta-asemaan perustuvaa ajattelu- ja toimintatapaa, jossa ylemmässä asemassa olevien oletetaan osaavan ja tietävän asiasta enemmän kuin alemmilla tasoilla olevien. Tämän osalta johtamistehtäviä ja niiden edellyttämiä osaamisia koskevien oletusten ja painotusten tulee muuttua. Selkeitä merkkejä tästä on jo olemassa.

”Johtaminen ei ole enää synonyymi sanalle hallinto vaan johtamisesta on kehittymässä myös julkishallinnossa oma substanssinsa, jossa on johtamistyöhön liittyvät edellytystekijät ja osaamisvaatimukset”, toteaa senior partner ja hallituksen puheenjohtaja Seppo Määttä Broadscopelta.

Johtaminen kehittyy kohti auttamis- ja palvelutehtävää, jossa onnistuminen – tai epäonnistuminen – vaikuttaa välittömästi henkilöstön sitoutumiseen, kehittymiseen ja onnistumiseen. Johtajan osalta ei ole koskaan kysymys vain yhdestä henkilöstä, vaan hänen johtamistehtävään liittyvistä laaja-alaisista vaikutuksista. Hyviä ja huonoja johtajia löytyy kaikenlaisista organisaatioista. Useilla meistä on omia tai lähipiirin kertomia kokemuksia hyvän johtajan valosta ja huonon johtajan varjosta, joita yhdistää ainoastaan niiden laajalle lankeavat, mutta vastakohtaisesti vaikuttavat seuraukset.

Johtaja on jokaisen asiantuntija- tai toimihenkilötyötä tekevän henkilön kriittinen onnistumistekijä. Tämän takia jokaisella meistä on oikeus hyvään johtamispalveluun, joka on innostavasti suuntaavaa, positiivisesti uuteen haastavaa sekä onnistumisen mahdollistavaa.

”Johtaminen nyt ja tulevaisuudessa: innostavasti suuntaava sekä positiivisesti uuteen haastava ja onnistumisen mahdollistava”

Johtamista tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa yhtä paljon kuin ennenkin, mutta keskeinen kysymys on, millaista johtamista julkishallinnossa ja järjestöissä kaivataan. Organisaatiot, niiden tehtävät ja perimät ovat erilaisia, joten ei ole olemassa yhtä kaikille sopivaa uuden johtajuuden mallia.

”Suunta, selkeys ja henki ovat asioita, joihin kannattaa keskittyä. Nämä kolme asiaa koskevat yhtä lailla organisaation omaa toimintaa kuin suhdetta asiakkaisiin ja sidosryhmiin”, sanoo toimitusjohtaja, senior partner Petri Eerola asiantuntijayhtiö Broadscopesta.

”Me haluamme tehdä töitä asiakkaan ja suomalaisen yhteiskunnan eteen. Keskitymme vahvasti asioihin ja sisältöihin. Kansalaisten ja kuntalaisten hyvä on meille tärkeää".

”Julkisen hallinnon johtamisessa korostuvat usein toimivalta, raha ja lakiperusteisuus, mutta samaan aikaan haetaan ratkaisuja ja yhteistä näkemystä organisaatiorajat ylittäen, yhteisen tavoitteen ja yhteisten intressien kautta. Nämä kaksi maailmaa elävät rinnakkain", kertoo Eerola.

”Skenaarioilla kaivetaan esiin vaihtoehdot päätöksille”

StaffPoint Executiven johtaja Pasi Honkalahti kertoo, että organisaation vision pitää olla selkeä, jotta strategia voidaan rakentaa. Päävaihtoehto on lukittava, jotta päästään konkretiaan. Tähän päätökseen pitäisi jaksaa panostaa ja selvittää, mistä vaihtoehdoista puntaroimalla ratkaisu tehdään. On helppo sortua löysään strategiaan ja keskittyä operatiiviseen työhön.

”Isot päätökset ja ratkaisut ensin sekä kunnon panostus niihin. Ne vaativat kuitenkin aikaa ja energiaa. Johtajalla tulee myös olla kykyä tarttua nopeasti olennaiseen”, sanoo Honkalahti.

Johtajat mahdollistavat ja johdon tulee olla vahvasti langalla operaatioista arjessa. Läpinäkyvyys, huolella rakennetut prosessit ja tiedolla johtaminen ovat se runko, jonka päälle päästään rakentamaan ihmismäinen, inhimillinen ja kannustava toimintakulttuuri.

Määttä, Eerola ja Honkalahti ovat samoilla linjoilla siitä, että johdon on oltava mukana arjessa tukemassa sitä sekä antamassa ihmisille mahdollisuuksia kehittyä ja edetä.

”Organisaatioiden johtamisessa on menossa sukupolven vaihdos”

Organisaatioissa on menossa parhaillaan sukupolven vaihdos. Johtajiksi ovat nousemassa nyt tulevaisuuteen näkevät johtajat, joilla on uskoa tulevaan ja selkeä visio tulevasta monimutkaisuuden keskellä. Yksittäisiin johtajavalintoihin tulee organisaatiossa kiinnittää huomiota, koska niillä on vaikutus koko organisaatioon johtoryhmää myöten.

”Nyt johtajiksi ovat nousemassa kokonaiskuvaa hahmottavat, tulevaisuuteen näkevät johtajat, jotka ymmärtävät oman roolinsa ja suhteensa muihin organisaatioihin. Nyt julkishallinnossa ja järjestöissä kaivataan uskoa tulevaan luovaa positiivista johtajuutta. Johtajalla tulee olla mahdollistava rooli. Hänen tulee saada ihmisistä paras esiin”, sanoo Petri Eerola Broadscopesta.

”Toivon, että tulevaisuudessa nähdään yhä enemmän tulevaisuuteen suuntaavia, kokonaiskuvan näkeviä ja yhteistyöhakuisia johtajia. Ja tässä tullaan johtajavalintojen tärkeyteen: miten juuri tämä henkilö sopii tiimiin, organisaatioon ja erityisesti tiettyyn johtoryhmään. Yksittäisellä johtajalla on iso merkitys johtoryhmässä. Työskentely vaatii panostusta ihan jokaiselta”, kertoo Eerola.

Monimutkaisuus ja epäselvyys ottaa helposti valtaa yhtä lailla yrityksissä kuin julkisen hallinnon organisaatioissa.

”Kompleksisuutta tulee ymmärtää, mutta siihen tulee vastata korostamalla selkeyttä. Jos organisaatiolla ei ole suuntaa, tai jos ei ole selkeää johtajuutta ja henkeä, ollaan vaikeuksissa. Saamme sitä, mistä puhumme. Epäselvyydestä puhuminen lisää sitä. Johtajuus rakentuu ja määrittyy vuorovaikutuksessa”, Eerola kertoo.

”Entä saadaanko muutosjohtamisen potentiaali hyvin käyttöön? Koska en asiaa hyvin tunne, olen jäänyt pohtimaan tulosohjauksen ja poliittisen ohjauksen puitetta uudistumiselle. Arvelisin, että osa julkisen hallinnon eri yksiköiden uudistumispotentiaalia menetetään liian laajoilla tavoitteistoilla. Ymmärrän, että toiminnan lakisääteisyys tuo tähän oman kulmansa, mutta toisaalta sen taakse on myös helppo mennä. Kuvitellaanpa, että virastolla tai budjettiyksiköllä olisi strategisen johtamisen kyvyt omaava oma hallitus – miten tavoitteiden asettaminen, tulosohjaus ja strategisten muutosten suunnittelu muuttuisivat?”, pohtii StaffPoint Executiven johtaja Pasi Honkalahti.

”Julkisen hallinnon ja järjestöjen lähtökohtana ovat arvot ja merkitys”

Työn merkityksellisyys koetaan yhä tärkeämmäksi. Pitkän linjan konsultin Seppo Määtän mukaan tärkein esimieheltä tuleva viesti on, että hän viestii olevansa läsnä ja kuuntelee. Tämä voi olla myös haaste monelle esimiehelle.

”Ihminen ei välttämättä motivoidu siitä, että tekee fyrkkaa. Julkisen hallinnon ja järjestöjen vetovoima perustuu siihen erityisesti siihen, että niillä on merkitys, miksi ne ovat olemassa”.

Määtän mukaan johtajuus on näkemyksellisyyttä tulevaisuuteen, aktiivisen roolin ottamista ja palautteen antamista, kannustamista sekä innostamista. Hän kannustaa johtajia yhä enemmän pitämään kiinni organisaation arvoista.

”Ehdottomasti kannatan arvojen comebackia ja arvojohtajuutta. Johtamisen ei tule olla pelkkää juridista pykälien vääntöä”, hän sanoo.

”Johtajamarkkinoiden kapeus arveluttaa”

Sekä julkisen hallinnon että yrityselämän johtajin pätevät saman tyyppiset johtamisen vaatimukset. Suunnan määrittämisessä pysytään konkreettisissa asioissa ja ylin johto sitoutuu kahteen asiaan: huolehtimaan siitä, että perustyö eli ns. operatiivinen työskentely säilyy tehokkaana ja strategiset muutosprojektit toteutetaan laadukkaasti. Näiden kahden maailman liiallinen sekoittuminen vie helposti tehoa organisaatiolta.

Myös johtajamarkkinoiden kapeus arveluttaa. Johtajamarkkinoiden vaatimukset ovat kasvussa ja se kaventaa hakijajoukkoa. Joskus johtajakin tarvitsee rohkeutta ja tukea hypätä uuteen.

”En ole tarkkaan seurannut, miten avaintehtäviin löytyy profiiliin sopivia henkilöitä. Vaatimukset ovat kasvussa, mikä kaventaa finalistijoukkoa. Samalla olen huomannut, että turvalliset valinnat edelleen dominoivat. On helpompi valita toimintaympäristön substanssin hallitseva henkilö. Yleisjohtajatehtävistä puhuttaessa näin ei tarvitsisi olla. Puhun tehtävistä, joihin ei ole asetettu esimerkiksi viranomaistehtävien vuoksi muodollisia pätevyyksiä. Hyvä yleisjohtajan tukena toimii ammattiosaajista muodostuva organisaatio, joille puolestaan hieman tuoreempi tai erilainen näkökulma strategisessa johtamisessa voi olla se muutospotentiaalin laukaiseva tekijä. Hyvästä johtajuudesta tässäkin puhutaan”, toteaa Honkalahti StaffPoint Executivesta.

Keitä me olemme?

StaffPoint Executive tarjoaa monipuolista näkemystä johtajuuteen johtajamarkkinoiden kautta. Viimeaikaiset kokemuksemme vaativista viranhakuprosesseista osoittavat, että ehdokkaita pitää lähestyä suoraan ja ennakkoluulottomasti.

BroadScope on 2011 perustettu asiantuntijayritys, jonka peruspilarina on tulevaisuuden yhteiskunnan rakentaminen yhdessä asiakkaiden kanssa. Päämääränä on saada aikaan näkyviä vaikutuksia suomalaisessa yhteiskunnassa niin ajattelun, toiminnan kuin tulosten ja vaikutusten tasolla.

Lue lisää StaffPoint Executivesta täältä