Kotokoulutuksesta eväät elämään Suomessa

Aloittaessani työskentelyn kotokoulutuksessa 90-luvulla painottuivat opinnot kielitaitoon. Vuodesta 2012 alkaen kotokoulutus on ollut vahvasti työelämäorientoitunutta. Mielestäni Suomessa onkin ollut jo pitkään hieno järjestelmä maahanmuuttajien sopeuttamiseen, joka ei kuitenkaan polje paikallaan, vaan kehittyy koko ajan.

Kotoutuminen ei tarkoita pelkkää työpaikkaa tai kielitaitoa. Mutta kotoutumiseen kuuluvat kielitaito, jolla arki ja työ sujuvat, ymmärrys ympäröivästä yhteiskunnasta ja sen toiminnasta. Kotoutumiseen vaikuttavat myös perhe-elämä, yleinen viihtyminen ja koko yhteiskunta ympärillä.

Keitä kotoutujat ovat?

Jokaisella kotoutujalla on takanaan oma tarinansa eikä kahta identtistä tarinaa ole. Yksi saapuu maahamme vainottuna, toinen perheensä luo ja kolmas etsii uutta, parempaa elämää. Viimeksi mainittu tulosyy - vaikkakin hyvin inhimillinen - herättää eniten kysymyksiä kantaväestössä. Aikuiselle muutto uuteen maahan on useimmiten valtava muutos. Se voi herättää hämmennystä, olla shokki tai sitten helpotus aiempaan kotimaahan verrattuna.

Ei ole totta, että maahanmuuttajat eivät halua oppia tai eivät pysty oppimaan uutta kieltä. He voivat olla jopa hyvin turhautuneita, jos kieliopinnot eivät suju omien toiveiden mukaista vauhtia. Oppimisvauhti on kuitenkin yksilöllistä, kuten kaikilla uusien kielten opiskelijoilla. Kukin myös integroituu omaa tahtiaan yhteiskuntaan.

Tukea kuitenkin tarvitsevat kaikki ja haastan sinut lukijani miettimään omalta kohdaltasi, kuinka voisit olla tukemassa tuntemaasi kotoutuvaa ystävää tai tuttavaa? Arkiystävyyden lisäksi hyviä keinoja ovat esimerkiksi kannustaminen ja rohkaiseminen. Uuden kielen käyttäminen taitotasosta riippumatta on tärkeää, sillä yrittäminenkin vie kielitaitoa eteenpäin. Anna myös kohtaamillesi maahanmuuttajille mahdollisuus puhua suomea yrittämättä heti vaihtaa kieltä toiseen, yhteisempään kieleen kuten englantiin.

Paineet ja ilmapiiri

Kotoutumiskoulutuksen tarkoitus on johdattaa osallistuja kielemme lisäksi yhteiskuntaan ja erityisesti työelämään. Kotokoulutuksen kestosta käydään aina säännöllisesti keskustelua. Tämänhetkinen n. vuoden-puolentoista koulutus sisältää opetuksen lisäksi yhden tai useamman työelämäjakson, jonka aikana kotoutuja pääsee osalliseksi suomalaista työyhteisöä ja työelämää-

Maahanmuuttajat haluttaisiin todellisuudessa työelämään tätäkin nopeammin. Voidaan kuitenkin miettiä, onko realistista ajatella ihmisen sisäistävän - hyvinkin erilaisen - kielen työkieleksi asti alle vuodessa samalla päästen sisään tukevasti yhteiskuntaan.

Koulutuksen intensiteetin lisäksi kotoutuja perheineen voi kohdata ennakkoluuloja. Mielestäni on tärkeää muistaa, että yksi ihminen ei ole sama kuin jokainen. Tuoreena vellova negatiivinen julkisuus ei saisi pilata kaikkien maahanmuuttajien ja kotoutujien mahdollisuutta oppia, integroitua ja menestyä.

Jatkan kuitenkin heti perään, että Suomessa eletään maan tavalla, eikä meidän tarvitse kotoutua meillä sopimattomina pidettäviin maahanmuuttajien kulttuurisiin tapoihin. Sen sijaan meidän tulee tarjota tulijoille sekä keinoja kotoutua että luoda kotoutumisen mahdollistava ilmapiiri. Kotoutuminen on aina kaksisuuntaista.

Asennekin on tärkeää, sillä tiedämme työvoimapulan olevan yhä enenevässä määrin todellisuutta. Jokainen työllistyvä maahanmuuttaja auttaa osaltaan yhteiskuntaa. Kansainväliset tutkimukset myös osoittavat maahanmuuttajien alkuvaiheen korkean työttömyyden laskevan ajan kuluessa – he työllistyvät.

Toivon, että jatkossa näemme maahanmuuttajat taakan sijasta yhteiskunnan jäseninä.

#TyönOsaajat -blogistina toimi Kristel Kivisik, joka johtaa Spring Housen maahanmuuttajapalveluita.

Spring Housen tuottamaan aikuisten kotoutumiskoulutukseen ohjaudutaan TE-toimiston kautta.