Skip to main content
suunnanetsintä
Takaisin

Spring House valmentaa työelämälähtöisiä malleja opetukseen – lähtökohtana aktiivinen toimijuus

Tunne työ- suunnittele ura-hankkeessa opettajat ja opinto-ohjaajat kehittivät uusia työelämälähtöisiä malleja opetukseen. StaffPoint-konsernin Spring House oli mukana hankkeen koulutusohjelmassa sen sisällön suunnittelijana ja toteuttajana.

Tunne Työ-suunnittele ura- hankkeen työelämälähtöisiin menetelmiin pohjautuvaa ensimmäisen koulutusohjelman päätöstilaisuutta juhlittiin Kallion lukiolla marraskuun loppupuolella. Päätösseminaarissa pohdittiin muun muassa työn tulevaisuutta sekä nähtiin ensiesityksenä Kallion lukiolaisten työelämää käsittelevä näytelmä. Lisäksi tapahtumassa pääsi tutustumaan koulutusohjelman aikana osallistuneiden opettajien ja opinto-ohjaajien suunnittelemia työelämälähtöisuuteen perustuvia kursseja, tapahtumia ja esimerkiksi oman oppilaitoksensa työelämästrategiasuunnitelmia.

StaffPoint-konsernin valmennuksia tarjoava Spring House oli mukana hankkeen koulutusohjelmassa sen sisällön suunnittelijana ja toteuttajana. Koulutusohjelma kesti 8 kuukautta ja se saa jatkoa myös ensi keväänä. Tunne työ- suunnittele ura- hanke on kumppanuushanke lukioiden työelämälähtöisten mallien ja pedagogiikan sekä työelämäyhteistyön kehittämiseksi. Hankkeen rahoittajana toimii Euroopan sosiaalirahasto. Taustalla on, että opiskelijoilla on yhä enemmän tarvetta kehittää työelämätaitoja ja tietää työelämästä.

Hankkeen tavoitteena on tukea opiskelijoiden oppimista entistä työelämälähtöisemmin siten, että opiskelijoiden urasuunnitelmat vahvistuvat. Toimenpiteinä ovat mm. erilaiset rakenteelliset pilotit, opettajien työelämäosaamisen kehittäminen ja yhteistyömallit työelämän, ammatillisen koulutuksen sekä korkeakoulujen kanssa.

Opettajat, opinto-ohjaajat ja oppilaat mukaan aktiivisiksi toimijoiksi

Spring Housen valmentajat Kiril Mattila ja Minna Ruotsalainen kertovat, että hanke on otettu hyvin vastaan.

Tarkoituksena on ollut, että hankkeessa mukana olleet ovat aktiivisia toimijoita, jotka prosessoivat saamaansa tietoa eivätkä vain ota sitä annettuna.

"Osallistuneet opettajat ja opinto-ohjaajat ovat itse olleet aktiivisia koulutusohjelmassa. He ovat ideoineet ja osin jo toteuttaneetkin paljon uusia työelämälähtöisiä malleja itse ja yhdessä oman oppilaitoksensa kollegoiden kanssa. Osana koulutusohjelmaa he ovat myös alkaneet työstämään oppilaitoksiensa työelämästrategiaa eli systemaattisempaa työelämälähtöisten menetelmien, tapahtumien, kurssien yms. suunnitelmaa koko lukuvuoden ajaksi ja yhdessä muiden opettajien kanssa toteuttaen. Tällä hankkeella halutaan kuitenkin pysyviä toimintamalleja ja strategioita myös työelämään".

Opettajille ja opoille on järjestetty viisi koulutuspäivää, joiden lisäksi he ovat työstäneet teemoja itsenäisinä kehittämistehtävinä omassa työssään. Aktiivisuus ja into tehdä asioita on tehnyt vaikutuksen myös valmentajiin.

"On ollut ilo seurata, miten innolla ihmiset ovat lähteneet tähän mukaan. Opettajilla on ollut into ja motivaatio kehittää asioita ja työelämälähtöisyyttä myös omassa oppiaineessa".

Konkreettisia tuloksia juurrutetaan nyt oppilaitosten arkeen

Hankkeesta on syntynyt myös konkreettisia tuloksia, joita nyt juurrutetaan oppilaitosten arkeen. Erityisesti Uravarjostus on mahdollistanut monia asioita. Uravarjostuksessa on ideana se, että opiskelija etsii sopivan asiantuntijan, jonka työpäivää hän seuraa ja samalla näkee, mitä työ pitää sisällään. Myöhemmin työelämään tutustumisesta on tehty raportti. Sisältö on koordinoitu opinto-ohjauksen oppiaineeseen.

1012tunnetyo

Hankkeessa mukana ollut psykologian ja yhteiskuntaopin opettaja Marko Särkilahti päätyi hankkeeseen mukaan aloitettuaan opettajana Helsingin kielilukiossa.

”Helsingin kielilukio oli päättänyt lähteä mukaan Tunne työ - suunnittele ura -hankkeeseen keväällä 2017. Aloitin itse työt lukiossamme samaan aikaan, kun hanke alkoi syksyllä 2017. Hankkeeseen tarvittiin lukiostamme kaksi asiantuntijaopettajaa ja olin innostunut lähtemään mukaan miettimään sitä, miten lukiolaisen työelämävalmiuksia ja urapohdintaa voisi tukea".

Hankkeesta hänellä on hyviä kokemuksia. Mukana oleminen on antanut mahdollisuuksia kehittää lukion työelämäyhteistyön tapoja.

”Lähtökohtamme olivat hyvät, sillä lukiossamme on jo pitkään tehty työelämäyhteistyötä eri toimijoiden ja jatko-opintopaikkojen kanssa. Olemme yhdessä kollegoideni kanssa käynnistäneet lukiossamme alumnitoiminnan, oman osaamisen sanoittamiseen ja työnhakuun valmentavat pajat sekä uudet työelämätaitoja valmentavat kurssit Myynti ja markkinointi sekä Communications and Negotiation Skills", Särkilahti kertoo.

”Olemme kannustaneet aineryhmiä miettimään, mille kursseille sopisi työelämä- tai jatko-opintovierailu tai -vieras. Näitä vierailuja toteutettiinkin viime lukuvuonna jo 70 esimerkiksi ydinvoimalaan, Tilastokeskukseen, suurlähetystöön, palvelutaloon ja Elisalle. Lukiossamme on kielet ja kansainvälisyys -painotus, jonka työelämäyhteyksiä kehitämme myös projektissa. Meillä on esimerkiksi runsaasti kansainvälisiä leirikouluja, joihin on viime aikoina lisätty työelämä- ja jatko-opintovierailuja. Hanke on mahdollistanut ajan käyttämisen kehittämistoimenpiteisiin, pientä rahoitusta uusien juttujen käynnistämiseen ja valmennuksen antaman tuen", hän kertoo.

Valmennus antoi konkreettisia vinkkejä siihen, mitä tunneilla voisi tehdä

Valmennus tuki hankkeen etenemistä, koska sen aikana oli mahdollista vaihtaa kiireettömässä ilmapiirissä ajatuksia toisten lukio-opettajien kanssa käytännöistä.

”Sen aikana ajattelutapani on muuttunut siihen suuntaan, että osaan nähdä enemmän mahdollisuuksia työelämäyhteistyölle. Valmennus antoi myös jonkin verran konkreettisia vinkkejä siihen, mitä tunneilla voisi tehdä ja kannusti laatimaan lukiollemme työelämästrategiaa", kertoo opettaja Marko Särkilahti Helsingin kielilukiosta.

”Vastaavat hankkeet tuovat mahdollisuuksia käyttää aikaa ja resursseja työelämäyhteistyön mallien kokeilemiseen, löytämiseen ja käynnistämiseen. Hyväksi havaitut käytännöt aiomme sulauttaa lukiomme rakenteisiin, jotta ne säilyvät hankkeen päätyttyäkin. Hankkeeseen lähtiessä on hyvä miettiä koko lukion väen kanssa, mitä hankkeella halutaan kehittää. On myös hyvä tsekata, ettei samaan aikaan ole käynnissä liian montaa muuta hanketta, jotta lukion väki pystyy sekä kunnolla keskittymään perustyöhönsä että sitoutumaan hankkeeseen".

Hän on sitä mieltä, että on olennaista miettiä asiaa lukio-opiskelijan kannalta. Jatko-opinto- ja uramahdollisuuksia on hyvä pohtia tasaisesti koko lukion ajan.

”Olennaista on miettiä asiaa lukio-opiskelijan kannalta, jotta hän saa valmiuksia tulevaan työelämäänsä ja mahdollisuuksia jatko-opinto- ja urapohdintaan tasaisesti koko lukion ajan. Näistä tarpeista käsin kannattaa etsiä askel kerrallaan juuri omaan lukioon sopivia yhteistyömalleja, joiden pysyvyyttä toki edistää, jos niistä hyötyvät sekä opiskelijat että työelämäyhteistyökumppanit. Kaiken pohjana on joka tapauksessa lukion oppiaineiden tuoma laaja yleissivistys, jonka uskon auttavan tulevaisuuden työelämän muutosten pyörteissä".